Taidetta ja ajatuksia

Tuunattua rasiaa

2012-03-18T21:42:00.001+02:00

Olen viimeaikoina tuunannut erilaisia rasioita.

Tässä sellainen kuin kermakakku.

Rasia on kirppari löytö jonka maalasin ja lakkasin.

Sitten pitsiä,koruja, rusetteja ja ruusuja.

Niistä tämä rasia on tehty.

Työn alla on vielä muutamia joissa on vasta pohjamaalit.

Materiaalia minulla on paljon kun kaikki ei mene nukkeihin.

Mietin miten niitä kauniisti hyödyntäisin ja keksin tuo rasia tuunauksen.

Hauska antaa lahjaksi kun menee kylään.

Niihin voi laittaa lahjan kauniisti sisälle

tai antaa sellaisenaan.

Itselleni olen rasioita tuunannut monenlaisia

ja useimmat ovat hyötykäytössä.

Kaunis oli viikonlopun sää täällä etelä-pohjanmaalla.

Aurinko oikein hemmotteli ja ihmisiä tosi paljon liikkeellä

Kiitos käynnista ja kommenteista ne mieltäni lämmittää.

Hauskaa alkavaa viikkoa, hymyillään :-D

Grafiikkaa katsomassa

2012-03-14T13:55:00.000+02:00

Kuortaneen kirjastossa 'Askel askeleelta' näyttely.

Kuortaneen seudun Graafikot ry.n 15- vuotisnäyttely.

Ylä kuvassa on mielestäni näyttelyn upein työ.

Maria Kallioniemen 'Soittajan mekko'

Kauniin herkkää ja sanoisin tunnelmaltaan rauhallinen.

Juuri sellainen kun istumme kuuntelemassa ihania säveliä .

Keskittyy kuuntelemaan ja sävelten kulkiessa

voimme katseeen antaa kulkea tuossa kauniissa mekkossa.

Tuota työtä katsellessa tajusin taas sen miksi rakastan grafiikkaa.

Se on vaativaa ja tosi tarkkaa tekemistä.

Pieniä yksityiskohtia täynnä joita on pitänyt tarkasti työstää.

Mielestäni tuossa työssä on herkkää tunnetta ja ihana tunnelma.

Tämä on myös Maria Kallioniemen työ vain sen nimi oli kadonnut.

Tässä on samoin suloista herkkää viivaa.

Hauskasti on pelikorttimaisesti sijoitettu nainen.

Tauskan kengistä mielleyhtymäksi tuli työ .

Kauniilla värityksellä tehty ja jotain voimallista,

ja samalla herkkää, ihana työ.

Oli siellä paljon muutakin grafiikkaa nuo olivat minun lemppareita.

Te joille meneminen sinne on mahdollista kannattaa mennä katsomaan.

Lopuksi Juho Yli-Lahden 'Saukko'

Puuveistäjän mukava työ ja asentona hauska.

Tälläinen kierros jälleen taidetta on katsottu 'kasapäin.

Ihanaa ja niin rentouttavaa, saa vain kokea silmäniloja nautinnolla.

Nukkekurssilla olen jälleen ollut ja ensimmäinen odottelee jo vartaloaan.

Kuvia nukke- neidoista kun ovat enempi yhtenä kappaleena.

Kainista kevättä kaikille ja varokaa liukkautta.

Kiitos kaikille kävijöille ja kommentit ovat mukavia saada.

Mukavaa viikon jatkoa.

Taidetta katsomassa

2012-03-10T11:54:00.002+02:00

Seinäjoen taidehallissa oli paljon katsottavaa ja niin yllättävän monenlaista .

Neliapila-ryhmästä löytyi ihanaa keramiikkaa.

Yllä oleva instalaatio on Harri Lehtisen 'Kohti taivasta'

Suloisia keraamisia hahmoja punaisella polulla.

Tuo ryhmä oli tosi viehkoa joukkoa.

Maalauksia ryhmällä oli paljon ja mielenkiintoisia.

Taulut vain ei jotenki kolahtanut tällä kertaa minun mielialaani.

Varmasti monelle mielenkiintosta katsottavaa.

Olisivatko olleet liian erilaisia ja en osannut sulatella niitä.

Sitä vastoin hurmasivat keramiikko Susanna Paavola-Lehtisen

työt minut täysin, kaikissa oli se jokin hymyä tuova juttu.

Tämä Susanna Paavola-Lehtisen 'Taiteilija elämää' oli minusta hurmaava

jotenki voisin kuvitella mallien olevan juuri tuo näköisiä.

Hallin Studion tilassa oli 'Valon ja värin iloa'

Yllä oleva maalaus on Ellu Saartolan 'Diiva'

Mielenkiintoinen kolmiulotteisuus on kivasti toteutettu.

Värit olivat mielestäni upeat ja saivat työhen kivaa uhmaa sekä voimaa.

Ilokseni tapasin näyttelyssa taiteilijan ja kertoi tuo maalauksen synnystä.

Nostan hattua onnistunut työ kaikin puolin.

Valitan kuvan värien arkisuutta vaan sellaista tämä tekniikka on.

Tämä on myös Ellu Saartolan maalaus 'Ruudun takaa'.

Sen värimaailma on jotenki kevättä ounastelevan iloinen.

Siinä on mukavasto työstetty jotenki nuo 'pallot' kuin olisivat liikkeelle lähdössä.

Mukavasti sommiteltu ja pidän erityisesti työn rosoisuudesta,

elämää on nähty ja tunnelmia luotu silmiemme iloksi.

Mielenkiintoinen oli koko näyttely kokonaisuus ja

jokaiselle jotain ja kaikenlaisten erilaisuuksien kirjo.

Siksi on hauska katsella noiden taiteilijoiden töitä ,

tälläinen ryhmänäyttely antaa mahdollisuuksia katsojalle.

Saa verrata ja löytää, huomata mistä tykkää ja mikä jää etäiseksi.

Minä käyn kaikkia näyttelyitä katsomassa kun vain on mahdollista.

Harvoin mikään tyylisuunta etukäteen on pois sulkevaa.

Siten oppii hahmottamaan sen miten eritavalla taiteilija

ilmaisee omaa minäänsa sekä ympäristöään.

Näillä kuvilla tällä kertaan toivottelen kevättä kaikille.

Kiitos kun olette käyneet ja kommentit ovat aina tervetulleita.

Aurinkoista sunnuntaita.

Naistenpäivää

2012-03-08T12:06:00.001+02:00

Kaunista naistenpäivää sinulle.

terkuin Sirkkis

Erilaista kierrätystaidetta

2012-03-04T11:16:00.000+02:00

Viikonlopulle olisi ollut näyttelyavajaisia ja muitakin hyviä katsottavia.

Valitsimme Ähtärin kirjastossa olevan kortti näyttelyn.

Korttien tekijä on 23 vuotias Sofia Ranta Töysästä.

Hän on tehnyt erilaisia kortteja jo aiemminki.

Näissä näyttelykorteissa hän on käyttänyt kaikenlaista vanhaa,

korujenosia, kangasta, luonnosta löytynyttä.

Erilaisia poisheitettyja materiaaleja sekä esineitä.

Korttien pohjat ovat kartonkia .

Hämmästykseni oli suuri ihailu nuoren neidon kauniille sommittelulle.

Jopa korttien nimetkin olivat tosi viehkoja.

Yllä olevasta 'Aidan taakse lukitut' oli mielestäni kaunis oivallus .

Sen puupalikoiden punainen väri sai positiivisen mielteen.

Tässä vasemmalla oleva 'Pronssiaika' oli minun lemppari.

Mielestäni sen voisi kehystää ja pitää tauluna.

Samoin tuo 'Pöytä katettu' on ihana kuin koru.

Taas onnistui löytämään ihanaa kierrätystaidetta.

Kyllä on kiva kun osataan hyödyntää poisheitettyä

ja jatkaa sen elämää uusio käytössä.

Tuosta Sofiasta tulee varmaanki vielä monipuolinen

taiteentekijä ja korut sopisi hyvin korttien rinnalle.

Hänessä on osaamista ja kaunista näkemystä paljon.

On kevättä jo monen rinnassa, tuttavan sonnikin lähti seikkailemaan.

Onneksi pysyi omalla markilla.

Lintuset tuolla syöttölässä jo toisiaan ajelee .

Sinitiainen sirittää nytkin niin suloisesti.

Aurinkoisia päiviä kaikille,

ollaan iloisia siitä kun lumi sulaa ja purot solisee.

Kiitos kaikista käynneistä ja viesteistä.

Posliinia vaihteeksi

2012-02-28T10:02:00.001+02:00

Aivoni aatteli

kopassa korkeassa

monen moisia posliineja on.

Mietteissäni aattelin josko

vain enkö esitävi näitä

tekeleitäni monenmoisia sutihommiani.

Posliinin pinnalle maalaamiani kuvajaisia.

Päivään tähän kalevalaisen

koreita kuvia posliinin.

Kirpakka on hedelmä tää

vaan sen mehu oivallisen tervehdyttävää.

Sitruunaisen kirpakkuus ja sen valkeet kukat

sulostuttaa päivää.

Ulkona lunta tupruttaa

tuuli nurkissa vonkuu.

Siksi on hyvä päivä tää istua tuvan lämmössä

Antaa ajatusten kulkea

miettehien matkata maitten taa.

Posliinia on tämäkin pienoinen nukke-neito,

punapäinen pirtsakka *pimatsu' Ann-Mari.

Minulla harrastuksia monenmoisia ,

vaan ei yhtään ylitse muiden.

Aina riittää tekemisen iloa

aikaan saaminen omin käsin osaamista,

suo se minulle onnistumisen riemua.

Minä vakaa nainen pohjanmaan lakeudelta

suolsin sinulle sanoja hengessä kalevalanpäivän.

Kansanperinne on voimavaramme aikoina globaalin.

Hyvä muistaa mitkä ovat perimämme ja mitä

kaikkea olemme saavuttaneet.

Hyvää viikkoa kaikille ja kiitos muistamisista.

Hassu hattujuttu.

2012-02-24T09:54:00.000+02:00

Tämän talven aikana olen ollut innoissani noiden talvisten hattujen tekemisestä.

Ensin tuunasin ja neuloin sen ostohatun minulle mieleiseksi.

Tykkään siitä on lämmin ja rento pitää ja persoonallinen.

Sitten ostin langat joista kudoin hatun, mallin löysin jostain kirjaston lehdestä.

Se hattu on tuo ämpärin kokoinen kuvassa.

Tein kaiken ohjeen mukaan ja huovutin pesukoneessa kahteen kertaan.

Todella järkyttävän iso mutta löysin sille uuden käytön, neulottukori.

Aikoinaan Ninuskan-blogista löysin tuon ruusun mallin .

Olen niitä virkannut tosin pienenä normikokoisena.

Nyt tuohon hattu-koriin tein suuren kämmenen koikoisen ruusun.

Sitten kauppaan hakemaan uutta lankaa ja aloin kutomaan hattua.

Silmukoita vähensin yksi-kolmasosan ja vaihdoin puikot numeroa pienemmiksi.

Kutoessa tuntui olevan sopivan kokoinen ja tein valmiiksi.

Neulos pesukoneeseen ja yllätys vieläkin oli liian iso.

Onneksi vähän muotoilin neulahuovuttaen ja sain siitä hyvän kokoisen,

ja annoin sen lahjaksi jolle koko oli hyvä.

Nyt luovuin yrityksestä ,että saisin sopivan itselleni.

Olen aika pienipäinen ja jos ensi talveksi löytyy sopiva mallinen

sekä kokoinen niin yritän uudestaan.

Nyt on taas muut tekemiset päälinmäisenä, nukkekurssilla aloitin.

Kotona teen rästiin jääneitä nukkeja valmiiksi.

Muutama jolta vaatetus on vajaa niitäkin olen ommellut pikku hiljaan.

Posliininmaalausta olen tehnyt tosi vähän tänä lukukautena.

Vain niin sanottuja mallitöitä oppilaille maalasin.

Äiti- lapsi aiheinen on yksi tämän kevään maalauksista.

Omani annan lahjaksi uudelle nuorelle äidille.

Mukavaa viikonloppua kaikille ja hyviä loma-ilmoja myös.

Nyt kaikki hankia hiihtämään ja nauttimaan kauniista talvesta.

Kiitos kommenteista ja käynneistä.

Kierrätystaidetta Pokissa.

2012-02-17T13:59:00.001+02:00

Terveisiä jälleen huippu-ihanasta kierrätysnäyttelystä Peräseinäjoelta

Kulttuurikeskus Pokki'sta. ( entinen osuuskauppa )

Esillä oli persoonallisia Liisa Kuoppala'n taideteoksia kierrätysmateriaaleista.

Uskomattomalla kärsivällisyydellä olivat esim. nuo kymmenet napit ommeltu,

yläkuvassa oleviin kangaskäsineihin ja työn nimi on 'Juhlan aika'.

Jokainen koristelu muodosti kauniin ja hauskoja kuvioita.

Todellinen luova taiteilija osaa käyttää rohkeasti ja

yllättäviäkin materiaaleja kirrätystöissään.

Nämä kypärä-kollasit ovat tehty viinipullonkorkeista, hauskoja.

Tuokin työ on minusta tosi hauska oivallus ja sopii helposti kotiin koristeeksi.

Minullekin tuli halu kokeilla tuommoista koska olen korkkeja keräillyt huvikseni.

Voi tässä on minun unelmapitsejä monta.

Tämä on 'Impi'.

Kauniisti sommiteltuja vanhoja pitsejä kuin juhlamekko seinällä.

Tämä oli pakko kuvata, koska luin taannoin, vitsin miesten 'käsityölehdistä' ;)

Tämä työ on paremminki miesten unelmia, 'Eeva'.

Siinä on naisten korsetteja, nahkaa ja silkkiunelmaa.

Alaosan vyöt markkeeraa ehkä sukkanauhojja.

Ne ovat vyönsoljista tehtyjä ja on tosi kiva oivallus.

Hattutukki oli saanut vispilät aivonystyröiksi, 'Ajatuksia 'antamaan.

Tuokin oli tosi villi ja esimerkki siitä mistä kaikesta voi tehdä taidetta.

Tuossa näyttelyssä oli tekijä mielestäni hurjan hyvin oivaltanut kierrätysaiheen.

Materiaaleja ja niistä toteutettuja töitä oli paljon ja silmän iloksi meille.

Ennenkaikkea näyttely herätti ajatuksen , jotta kaikkea ei tarvitse hävittää,

vaan voi uusio käyttää.

Näyttely antoi ideaa lasten askarteluun ja aikuisten toki myös.

Ei tarvitse olla hieno vaan oivallus on tärkeintä.

Tälläinen kurkistus tänään ja nauttikaa kierrätyksen ilosta.

Kiitos kaikille kävijöille ja mukavaa viikonloppua.

Lahjaksi saatu

2012-02-15T22:22:00.001+02:00

Marleenalta sain tämän.

Hänen blogi on ' Arkea, juhlaa ja unelmia

Pitäisi jakaa viidelle jolla on alle 200 lukijaa.

Jaan tämän

Heleenalle Varttahilla

Nalleja ympärillä

Sirkan blogi

Hanen huusholli

Tilkkua ,Tildaa ja kissanpäiviä

Ystävänpäivää sinulle.

2012-02-13T14:05:00.001+02:00

Sanoja pieniä sinulle kirjoitan ja samalla kiitän kun vierailet sivullani

sekä kommentti viesteistä kiitos, niistä mieliala kohenee.

Hauskaa on nähdä kuinka moni täällä vierailee.

Aina kun kirjoittaa jotain niin ajattelen pessimistinä,

jotta haluaako kukaan lukea .

Yllätyksekseni näen jotta n. viisikymmentä käviää päivässä on.

Sanon vain ihanaa :D

Tänään sanoja sinulle blogi-ystävät.

Elämä on kaunis,

elämä on juhlaa.

Tänään toivotan ison halin kera

ystävänpäivää.

Sinulle toivotan myös arjen iloa monenlaista.

Olkoon arkikin juhlaa vaikka se joskun olisi toisin.

Hymyillään toivoo Sirkkis

Arpajaiset

2012-02-10T15:58:00.001+02:00

Taito-lehti järjestää kampanja arpajaiset. Palkinnot ovat hyvät ja taito-lehti arpaa.
Lahjakortti arvo 100€
Titityyhyn 50 €
Villavyyhtiin 50€
Arvonta voimassa 2.3.-12 asti Ilmoittaudu osoitteessa toimitus@taito.fi kerro yhteystietosi
Minä sain tiedon ullakon aarteet- kätköistä käyttöö. blogista
Jos nyt tilaat tuon lehden saat 6kk/3kpl hinta nyt 20€ (norm. 27€)
Osallistut 1 arvalla, jos ilmoitat tämän blogissasi tai FB saat 10 arpaa kun mainitset mistä sait tietosi tästä
Tutustu lehteen http://www.taito.fi/some

Nukkekodin pariskunta.

2012-02-09T21:16:00.001+02:00

Me olemme Viola ja Ensio Tuomenoksa.

Olemme tänään ensikerran näin juhlavasti teitä vastaanottamassa vieraiksemme.

Ensio tokaisi jotta tuo Viola on ollut jo toisella blogilla esillä.

Nyt kun Ension räätäli sai tämän kostyymini valmiiksi

arvelimme jotta olisi mukava tavata näin koreena.

Olemme tavallinen mummo ja vaari, siis eläkeläisiä jo.

Meille tuli sattumoisin myös lapsenlapset kylään joten hekin pääsivät juhlaan.

Tuo meidän karjalainen mummu on lastenhoitajana joten voimme nauttia juhlastamme todella.

Meillä on perheenjäseniä muitakin, katsotaan koska sattuvat mukaan kun kuvia otetaan.

Nuorilla on niin työelämän kiireitä, että käväisyt tuomassa lähinnä näitä lapsenlapsien hoitoa.

Meillä on kumminki mukavaa kun olemme kelvollisia tähän isovanhempien osaan.

Kaikilla ei ole näin hyvin, olen kuullut jotta kaikki eivät saa hoitaa lastenlapsiaan.

Varmasti tulemme toistenki luoksenne ja ehkä kotikin on soveliasta esitellä.

Nukkekoti pariskunnan olen itse tehnyt vaatettanut ja maalannut.

Mummun ostin aikoinaan Tillikalta ja vaatetin sen feresillä .

Molemmat pienet lapset ovat keräilemiäni ihanuuksia.

Ystävättäreni postikortti oli ihanan naurun paikka.

"VANHANA tietää mikä on todella tärkeää.

Vielä kun muistaisi mikä......"

Hyvää viikonloppua ja ensi tiistai on ystävänpäivä.

Siis ystävyydellä teille kaikille.

Fanny ja Alexander

2012-02-05T15:58:00.000+02:00

Hyisevän kylmässä pakkas-säässä teimme matkan linjaautossa

Seinäjoen kaupunginteatteriin.

Menimme katsomaan Ingmar Bergman'in kirjoittamaa

Fanny ja Alexander

Mukava elämys nähdä tuo esitys teatterissa,

niin erilainen kokonaisuus kun olin nähnyt aiemmin elokuvana.

Sanoisin minulle oli ihana teatterinautinto varmasti myös monelle matkakumppanille.

Tuolla Seinäjoen teatterissa on tosi hyviä laulajia, muistelen

upeaa Laura Jurkkaa ja hänen ääntään kaipauksella.

Hän jäi noin vuosi sitten eläkkeelle.

Talo on edelleenki tosi hyviä näyttelijöitä täynnä.

Helena Ekdahl'in rooliin oli vierailijana saatu Ritva Oksanen ( ei laulanut)

Hän oli tosi vaikuttavan hillityn oloinen upea isoäiti.

Monelle on näytelmän sisältö tuttu jo vuosien takaa.

Siinä on vallaton hiukkasen tramaattinen teatterisuku.

Näytelmän sisällä on teatteri ja esitykset sen ajan vaikeudet 1900 luvun alkuvuosilta.

Perhe on hyvin voimakkaasti toisiinsa sidonnaisia ja pitävät yhtä.

Monenlaiset traditiot sitovat heitä ja samalla isoäiti jotenki piti naruista kiinni (raha).

Vanhin poika kuoli ja jäi leski ja kaksi lasta, siitä alkaa näytelmän

julma suorastaan raakalaismainen lasten ja heidän äidin kohtalo.

Leski nai piispan jonka itsekkyys ja manipulointi sokaisi kaikki.

Tilanne heidän elämässään muuttui suruksi ja tuskasi.

Vain ihme voisi tuoda pelastuksen.

Lavastus esityksessä oli upeasti toteutettu ja mielenkiintoinen.

Yllättävän paljon oli katsottavaa koko kulissien osalta niin upeaa se oli.

Vaatteet olivat ihania ja jotenki tietysti minua kiinnostavia kokonaisuuksia.

Valokuva Samuli Paulaharju: 1913. Ii, Pohjanmaa

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston kokoelmista .

Tuon vanhan kuvan katsominen on nykyihmisille vieras.

Minusta niin suloinen ja sopii hyvin esitteen loppuun.

Näin teatterista kirjoittelin vaalipäivänä.

Ulkona kylmää paljon lunta mutta kotona lämmintä.

Hyvää alkavaa viikkoa ja älkää kylmettykö.

Kaunista päivää

2012-02-01T12:54:00.001+02:00

Tämä on minulle rakkaasta taulusta kuva, rahallisesti ei arvokas.

Sitä arvokkaampi on muistona oma mummula ja tuo taulu seinällä siellä.

Pikkutytöstä asti katselin tuota kuvaa ja koin siinä jotain lämpöä ja rauhaa.

Siinä nainen ompelee ja istuu rappusilla on kesä.

Uskomattoman upea villiviiniköynnös koristaa talon seinustaa ja ikkuna on auki.

Silloinkin oli melkein aina kesä kun olin käymässä mummulassa.

Nyt tuo ihana taulu on ollut kauan minun seinällä ja nautin siitä yhä.

Tuo ihana Hilda-mummu oli lämmin sydäminen ja aina rakastava.

Hän oli ammatiltaan myös ompelija sekä maatalon emäntä.

Hän ompeli meille tytöille kauniita mekkoja ja pieni ollessani myös essuja.

Äitini harrasti myös vaatteiden ompelua sekä neulomista.

Sisarenikin osasi ommella vaan minä en, mutta neuloa ja virkata osasin.

Tuolla äidin suvussa on nuo ompeliantaidot olleet monella naisella.

Kun aika kului ja elämäni vaudikkaat työvuodet helpotti.

Oli aikaa harrastaa neulomista sekä virkkuuta paljon.

Vuodesta 2003 alkaen olen minäkin oppinut ompelemaan pieniä asioita.

Silloin menin nukkekurssille ja opettaja sanoi jotta on osattava ommella.

Voi maailman kamaluus ,että osasikin olla vaikeaa.

Minä opin ja nyt nautin pienien pistojen ompelusta paljon.

Pian alkaa tämän vuoden nukkekurssi ja eikun mukaan vaan.

Minulla on työn alle tulossa paperimassa nukke ja ehkä pieni posliini daami.

Tässä kauniin ja aurinkoisen päivän kuva ikkunastamme otettuna.

Kuuraiset puut ovat upeita kun aurinko niissä hohtaa ja hangilla kiteet kuin timantteja.

Pakkasta meillä 19 * vaan myös sininen kirkas taivas.

Näin muistelin aikoja taulun takaa ja mieleni on niin onnellinen,

kauniita muistoja joista voin nauttia yhäti.

Hyvää viikkoa ja varokaa kylmettymistä ja pukekaa paljon päälle mämmintä.

Tautista on ympäristö

2012-01-29T15:07:00.001+02:00

Jotenki on tämä talvi tuonut noita erilaisia flunssia oikein roppakaupalla.

Ihmiset köhii ja moni on tosi räkänen ja tuolla ne vain kulkee terveiden joukossa.

Kaikki me joilla on vastustuskyky alempi, olemme vaaravyöhykkeessä.

Yritän aina paeta kauemmaksi jotta en joudu suoraan tulitukseen noista pöpöistä.

Viimeksi kun odotin vuoroani labraan niin viereen istui nainen ja ei yhtään varonut

vaan pärski ympäriinsä, suojaamatta kädellään suutaan.

Minä istuin vinosti selin ja yritin olla 'näkymätön' jotta hän ymmärtäisi .

Vaan sitten helpotti kun pääsin pois tilanteesta.

Sääli sitä labra henkilökuntaa noista taudin levittäjistä.

Ystävät ja tuttavatkin ovat valitelleet tautista oloaan ja

kaivoin mapistani ohjeen jolla lähtee taudit karkuun.

Terveelle vastustuskykyä lisää.

Tätä kannattaa kokeilla vaikka ei kaikista aineista tykkäisikään.

Professori Ylpön flunssan päihittäjä juoma.

2 valkosipulinkynttä murskattuna

n. 2 cm pala tuoretta inkivääriä murskattuna

2 rkl hunajaa

1-2 dl karpaloita tai puolukoita ( makumieltymyksen mukaan )

Ainekset sekoitetaan keskenään ja seisotetaan huoneen lämmössä n. 15 min

Lisätään sen jälkeen 3 dl mustaviinimarjamehua

Kuumenna kattilassa ÄLÄ KEITÄ

Ota pois liedeltä ja purista vielä puolikas sitruunaa

siivilöi juoma ja juo mieluiten lämpimänä

Minä tykkään myös jäähtyneenä

Taattua vitamiinivoimaa ja energiaa tautiselle.

Sopii myös terveille antaa suojaa jotta ei tule tautia.

Juoma säilyy jääkaapissa pari päivää jos teet isomman annoksen.

Hoitakaa itseänne jotta pysytte terveinä,

paetkaa etäämmäksi sairaista aina kun on mahdollista .

Pidä aina käsineitä käsissä kun olet julkisilla paikoilla.

Kotiin tullessa pese kätesi vain siten olet itseäsi kohtaan hyvä.

Hyvää viikkoa kaikille ja kiitos kommenteista <3

Kirpparilta löytynyt

2012-01-26T20:10:00.000+02:00

Pitkästä aikaan löysin pieniä asioita tuolta kirpparilta.

Vaikka käymmekin epäsäännöllisen säännöllisesti joissan kirppareilla, on löytöjen tekeminen huonoa.

Joitain uudenveroisia vaatteita olen löytänyt mutta ei juurikaan muuta.

Tuo pieni lasi löytyi tänään. Kauan mietin mikä se on.

Minun näkemys on ,että kyseessä on hieno kaatoryyppylasi.

Kertokaa minulle jos olen väärässä, kiitos.

Kun katsot sitä tuossa asennossa on se paksujalkaunen pikari

Lasin kuppikoko korkeus noin 2cm ja halkaisia samoin.

Lasin koko pituus 8cm ja kun lasin kääntää tulee erimallinen snapsilasi.

Silloin tuo pieni pallomainen lasi on tuon lasin jalka

Virheetöntä hiottualasia ja ei ihan tämänpäivän käyttöesine.

Sen verran hauska oli joten ostin 20'llä sentillä.

Hauska esine jonka kera voi leikkiä arvailuja sen käytöstä.

Tyhjä kaunis kehys oli myös löytö koska on oikeaa puuta.

Entäs nuo liinat 4 kpl käpypitsi liinoja ja ovat kolmea erikokoa.

Erittäin hyvät ja napakan oloiset, hyvää materiaalia noihin minun tuunauksiin.

Tuo pieni sinkkiämpäri on vain n.1,5 cm kokoinen ja sopii tuonne minun kastiin.

Tuo laatikko on ukko-kullan löytö, vanha stereolevysoittimen neula.

On kuulemma hienolöytö en osaa arvioida sen hienoutta on sellainen miesten aarre.

Kävin tyhjentämässä posliininpoltto uunia ja laitoin toisen uunin päälle.

Minulle oli poltossa tuollaiset talviset mukit, hirviä ja jääkarhuja lumessa.

Sopi tuohon kuvaan lisäefektiksi ja menevät lahjaksi jää muistokuva minulle

Talvea on ja kummallista pikku kirusta on ollut.

Alastomia tai puolipukeisia nukkeja yritän saada valmiiksi.

Edelleenki on nukkekotinuken herran takki kesken.

Niin pieni ja kangas liukasta ja väri musta. Ei meinaa nähdä ommella.

Heti kun olen tyytyväinen esittelen hänet koko komeudessaan.

Kiitos kaikille kävijöille ja iso hali kommenteista jotka ovat ihania.

Hyvää viikkoa

Rudolf Koivu

2012-01-21T13:48:00.001+02:00

Mukava mies joka toi Pipsa-nuken vaatetusremonttiin, toi pienen lahjan.

Sain tämän Rudolf Koivun kortin lahjaksi ja sillä on kaunis kehystys myös.

Postikorttien keräilijälle tämä on aarre, vaikke en olekkaan Koivun keräilijä.

Nyt olen nauttinut tuosta suloisesta kuvasta pöydällä .

Siinä on jotenki kevään suloinen tunnelma ja niinkuin aina

Koivun korteissa myös se herkkä suloinen lapsi.

Säätiedot ovat nyt ennustelleet sen kylmän talven tulemaksi.

Jos talvi kylmä on kesä lämmin niin minä uskon.

Minulla kasvaa ruukussa sisällä kuusi, en tiedä mikä on laatujaan.

Hyvin tuo on vielä viihtynyt ja toivon sen pysyvän hengissä, kevättä odotellen.

Tarkoitus on se istuttaa ulos ja saisin ikivihreää tuonne maisemaani.

Huomenna on se viimeinen mahdollisuus vaikuttaa näihin presidentinvaaleihin.

Meillä on perinteisesti käyty aina varsinaisena äänestyspäivänä uurnalla.

Sitten ilta onkin jännää tuijotusta kuinka ehdokkaiden käy.

Vaikka valta onkin pienentynyt silti tarvitsemme hyvää johtajaa.

Mielenkiintoista viikonloppua ja kiitos kaikille kävijöille ja

kommenteista myös.

Martta-nukke Pipsa on esitelty tuolla toisessa blogissani.

Kotiseudun lehdessä

2012-01-17T22:47:00.001+02:00

Meillä täällä nykyisellä kotiseudullani ilmestyy oma lehti

Viiskunta.

Pieni on ja pinnalla on pysynyt vaikka väkeä ei meitä täällä paljoa ole.

Tänään oli ihmisiä kutsuttu tutustumiskäynnille toimituksen tiloihin.

Olivat kokeneet ison rempan ja lopputulos

valoisa ja kaikin puolin mukavan näköinen.

Nopean laskennan jälkeen vähän toista kymmentä

henkilöä työllistää toimitus.

Tietysti lehden suhteen olisi paljonkin toiveita.

Haluaisin tietää asioista kun itse ei joka paikkaan halua mennä.

Oman asuinalueen asioita luetaan Viiskunnasta

Ilkasta ympäristön ja Hesaristä synnyiseudun ja

kotimaan tietoja sekä ulkomaanuutisia.

Kun me muutimme tänne 1998 oli mielestäni tärkeää

tilata lehti joka kertoo kuntamme ja sen naapureiden asioista.

Vain siten voi päästä sisälle uuteen kotiseutuunsa.

Alussa oli vaikea tottua täällä vieläkin vallitseviin käytäntöihin.

Asiaa luulisi riittävän lehteen varmasti ja laaja-alaisesti.

Lehden ilmoituksiin ei toimitus voi mitään

virheitä tekee yrittäjät jotka mainostavat.

Pelkkä puhelinnumero ei ratkaise asiaa.

Katson ettei minun tarvitse aina soittaa ja kysellä missä sitä ollaan.

Ilmoitukset ovat vajaa tietoisia.

Esimerkkinä kerron kun ostamaamme taloa kunnostimme

tuli paljon kaikenlaista roskaa ja muuta jätettä.

Paperikeräykseen oli varmasti autokuormallinen paperia.

Onneksi lehdessä oli ilmoitus:

Jätepaperia otetaan vastaan entinen paikka ja aika.

Emme tunteneet ketään ja mistään ei löytynyt yksinkertaisesti

minkäänlaisia tietoja tästä paikasta ja ajasta.

Siinä paloi pinna ja päätin tuollainen hyväntekeväisyys saa kuolla.

Veimme kaiken roskalaatikkoihin jätteiden kera.

Tuohon ongelmaan törmäämme vieläkin aika usein.

Aina kun osoitetiedot ja aukioloajat ovat jääneet pois emme meni.

Helsingissä kun joku ilmoitti ja toivoi sinun tulevan,

osoitetiedot ovat melkein otsikossa.

Seinäjoellakin opastaminen oli alle arvostelun.

Esimerkkinä meitä neuvottiin itikanristeyksestä ajamaan jonnekki päin.

Ydestäkään kartasta ei löytynyt moista risteystä.

Onneksi kun joku haluaa meidän tulevan ja osoite on

navigaattori vie perille.

Viiskunnan toimituksen seinillä oli paljon kaunista taidetta.

Vaan tämä oli mielestäni päivän paras piriste.

Tilkkutaiteilija Seija Paanasen kaunis työ.

Iloisin värein ja raikkaana kuin itse kevät ,siinä se on jo.

Pitkät höpinät ja kiitos kun vierailet ja hyvää viikkoa.

Talvesta nauttien.

2012-01-12T10:57:00.000+02:00

Kun talvipäivät ovat aurinkoisia on iltaruskot upeita.

Tuosta iltaisesta tuli kauniskuva ja niin upeat värit.

Sitä joskus sanottiin mitä kauniimpi iltataivas sen kylmempi yö.

Pieniä ovat olleet pakkaset, vain raakoja tuulia puhaltelee.

Talvi tuli tänne lakeudelle, paljon lunta vaan ei kovin kylmää.

Tuota maisemaa on ihana katsella ja nauttia sen kauneudesta.

Kesällä tuolla etäällä kulkee lenkkeilijöitä polulla, ei näin talvella.

Kun järvelle tehdään ladut niin sitten hiihtäjät käyttää tuota reittinään.

Meille on ollut ihana seurata lintuja ja kissoja jotka tuolla vaeltaa.

Keväällä on pupujussikoita ja peltopyitä.

Kevät opintokausi alkoi posliininmaalaajille.

Ihana joukkomme kokoontui ja juttu lensi.

Paljon saimme alulle töitä kun teimme erilaisia pohjustuksia.

Maljakkoihin teimme lasikuitu kuvioita.

Laatalle pohjasimme äiti-lapsi taulua varten pintaa.

Värejä tarkisteltiin ja sovittiin kuka hakee mitäkin kaupasta.

Kuvia sekä ohjetekstejä monistin taas kasapäin.

Innolla kaikki aloitti joka tuntui kivalta.

Jälleen meidän kaikkien harrastukset ovat alkamassa.

Joillekki se on liikuntaa, kieliä, kirjallisuutta ja käsillätekemistä.

Yllättävän paljon taideaineissa on nuoria mukana.

Koen sen huippu hyväksi koska siinä saa olla toisten joukossa.

Sekä purkaa tuntojaan käsillätekemiseen.

Minulla on posliinimaalauksen opetusta ja sitten nukkekurssille meno.

Kotona teen sitten käsitöitä ja ompelen nukkien vaatteita.

Kun on tekemista ja harrastuksia on elossa virtaa.

Ei tylsisty ja saa olla mukana toisten kanssa harrastamassa.

Kiitos käynneista täällä ja mukavaa viikkoa kaikille.

Toiveiden ja unelmien aikaa

2012-01-03T11:13:00.000+02:00

Uuden vuoden alussa muisto viime kesältä.

Tuo kuvatkoon sitä kun lähetän kaikille ISON-HALIN.

Siis toiveena minulla olisi , kesä kaunis kauniissa ympäristössä.

Tietysti pitäisi vointikin olla hyvä.

Vapaa-aikaa saan ensi kesälle paremmin kun ei ole mitään sitoomuksia.

Saamme ukko-kullan kanssa mennä mihin nokka näyttää

ja kuinka kunto kestää.

Jos emme jaksa olemme kotona sitten ja nautimme olemisesta.

Oleminenki kun on tekemistä.

Tämän paperinuken löysin kirpparilta joulunaikana.

Se on sellainen jota en ole edes aiemmin nähnyt.

Painettu on Hong Kong'issa ja tavaramerkki New York'sta.

Vuosilukuja ei ole mutta aika varmasti ns. uusiopainos.

Ihan mukavan näköiset nuket ovat.

Sanoisin maalaustekniikka jolla on tehty ei ihan kiva.

Näin alkoi vuosi joku lukee horoskooppeja joku käy ennustajalla.

Minulla vain on mielessäni toiveita , jos saan niistä edes hipaisun ,

olen onnellinen ja se on paljon.

Turhaa sitä itseään kiusaa , kaikki menee eteenpäin,

oli toiveita tai ei, elämä jatkuu....

Siksi lähetän teille kaikille tuon ISON halin.

Mukavaa viikkoa ja kiitos vierailuista.

Vuosi vaihtuu

2011-12-31T11:51:00.000+02:00

Sain kauniin vanhan kortin ja sen sinulle näin lähetän.

Sopii niin hyvin minulle vaikka tuo koira onkin iso.

Minä olen ollut pienien yorkki- koirien mammuri.

On minulle monta rakasta koira- ystävää .

Kokonsa puolesta aika monenlaista ja upeita rodullisesti.

Aina herjaa heitettäessä olen sanonutkin olleeni entisessä muodossani koira.

Haluan kiittää kaikkia teitä jotka olette täällä vierailleet .

Vuosi meni nopeasti ja paljon sain nähdä ja kokea.

Kiitos kaikista viesteistä joita olen saanut.

Niiden mukana on mieleeni astunut aina jotain mukavaa.

Vanha vuosi tuossa jo yskii ja se väsynyt on elonsa matkaa.

Uusi vuosi vieressä odottaa kun se vuorostaan matkaan lähtee.

Elämä on rikasta ja moni muotoista,

niin ilossa kuin surussa.

Voimia on koeteltu ja hyvin on pärjätty.

Koskaan ei ole taakkamme suurempi,

kuin voimme jaksaa kantaa.

Hyvillä mielin lähdemme uuteen vuoteen ja

toivomme vain parasta sinulle ja itsellemme.

Onnellista uutta vuotta 2012

toivotta sirkkis ja ukko-kulta

Vuoden loppupäiviä.

2011-12-27T11:37:00.000+02:00

Joulu meni ja sää oli kuin syksyllä.

Kaikki lumi mitä oli satanut ennen joulua suli pois.

Vettä on satanut aika lailla, vaan aurinkoa olemme saaneet myös.

Tänäänki tuo paistaa niin suloisesti.

Laiskasti olemme viettäneet joulua kahden.

Onneksi emme lähteneet minnekkään kun sää on ollut myrskyinen.

Ajokelitkin paikoin huonot.

Ruokaa laitoin varmasti ensimmäisen kerran kohtuullisesti.

Joulupöydässä oli valikoituja lemppari ruokia.

Jouluaaton puurokin onnistui , olimme ostaneet valmista.

Lounaalla söimme kasviksia vain ja siten sai kevemmän olon.

Joululahjoja emme ole harrastaneet vuosiin.

Olemme ostaneet silloin kun jotain tarvitsemme ei tavanvuoksi.

Pakkanen on sukulaistemme ja ystävien ansiosta täynnä.

Kakkuja, pullaa, piirakoita ja joulun limppuja.

Nyt vain odottelemme kyläilijöitä, että voimme syöttää heitä herkuin.

Mukavaa vuoden loppua teille kaikille.

Joulunrauhaa

2011-12-22T20:22:00.000+02:00

Tämän kuvan kanssa toivotan kaikille täällä vierailleille ystävilleni,

Hyvää Joulua.

Oi joutuos kirkkahin jouluyö,

oi, syntyös sydämihin.

Mökit nukkuu lumiset,

nukkuu hankitanteret,

Tuikkii taivaan tähtivyö--

pyhä, nyt on jouluyö.

Lankee lumi jouluinen,

putoo hiljaa, seuloen

himmeätä hohdettaan

yli tyhjän mustan maan.

Antakaa toisillenne kauniiden ajatusten ja sanojen joulu.

Älä pahoita kenenkään mieltä.

Anna itsellesi lupa olla hyvä, lämpöinen ja hellä.

Hellyydellä sinulle .

Arvonta- voitto ja tauluostos.

2011-12-16T23:37:00.001+02:00

Oli mielettömän ihana tuuri kun löysin tämän taulun

Minna Immosen söpö nukkeaiheinen taulu.

Kun olen tuohon nukkeiluun kaikella lailla ihastunut.

Kerään postikorteissa nukkeja ja on minulla myös tauluja aiheesta.

Tehnyt olen nukkeja jo yli 60.

Jonkin verran olen keräillyt nukkekoti kokoisia nukkeja.

Minna Immosen töistä pidän niiden herkän ilmeen vuoksi.

Akvarellistinä hänellä on hyvin ilmeikkäitä töitä.

Postikorteistaan hän on monelle hyvin tuttu.

Tauluiksi on hänen töitään jonkin verran tehty.

Ähtärissä on suloinen pieni kahvila, oikea herkkukeidas.

Nallenpesä nimeltään ja seinillä Immosen nalletauluja paljon.

Kahvila on myös leipomo ja jos olet siellä suunnassa,

kannattaa ehdottomasti poiketa, taulujen ja herkkujen vuoksi.

Blogista "Hetkien kauneus" soi minulle ihanan arvontavoiton.

Vielä sydänlämmin kiitos Margelle.

Sain pitsilakanan, vanhoja ihania vuokia sekä kauniit kortit.

Juuri tuollaisista vuuista minä olen tehnyt niitä puutarhankoruja.

Jospa tekisin jälleen kun sain materiaalia.

Minulla ei ole järin kummallinen arpaonni joten nyt hämmennys on suuri.

Aikoinaan harmittelin moista huonoa tuuria ja sain vastauksen,

huono arpaonni on parempi onni rakkaudessa ;)

Meillä tuo ukko-kulta arvat ostaa ja voittaa, joten se siitä ;)

Neljäs adventtipyhä lähestyy ja muutama yö ja joulu on luonamme.

Nauttikaa joulun odotuksesta se on mielestäni parasta aikaa.

Varsinainen juhla menee vauhdilla ohitse ja sitten mietitään ,

mitä nyt?

Jälleen tulee valoa kun aurinko nousee ylemmäksi.

Mummoilla menee hyvin ?

2011-12-12T22:32:00.000+02:00

Näin joulua odotellessa tarvitaan muutakin viihdykettä kuin vain joulua.

Tuolla FB'ssä kaverit kirjoittelee toinen toistaan ihanimpia juttuja.

Sanotaanhan nauru pidentää ikää, entäs jos muistiin tulee vikaa,

tai sanat sekoilevat.

Kuinkas sitten meneekään tuo elon kulku, kun kroppa stoppaa?

Minua on surettanut tässä viime kuukausien aikana,

kun nuo käteni alkaa sanomaan itsensä irti harrastuksistani.

Kokemuksen nojalla sanon olisi varmasti parempi,

kun menis pää, jotta ei tarttis surra.

Kokemukseni tulee äitini dementia- sairaudesta jossa kymmenen

vuotta hän eli mutta ei tiennyt mistään mitään.

Kroppa olisi hänellä kestänyt vielä vuosikymmeniä vuosia, ei pää.

Ystäväni Irjan luvalla kirjoitän näitä.

"Ystäväni Aune ei muista mitään, sillä on niin paha klementtiini."

Bertta 73 v

"Kyllä tuo Risto Rante mahtaa olla rikasmies, kun omistaa niin monta ravintolaa! "

Siiri 72 v

" Minä en ymmärrä, miten tuo Leo Jokela voi olla televisiossa, kun se on jo kuollut..?"

Esteri 85 v

"Se tulehdus on niin paha, että minulla on jo kolmas antilooppikuuri menossa!"

Vappu 84 v

"Tuo on sitte tehny mahottomasti elokuvia tuo The End."

Aune 80 v

"Pappa ei voi niitä syödä; sillä on algeria."

Sohvi 78v

Televisiossa on menossa Suomen Euroviisukarsinnat ja

lavalle astelee LORDI.

Mummo räpäytti pari kertaa silmiään ja tokasi :

"Kyllä se on menny pahan näköseks tuo LOIRI!"

Nukke kuvat ovat tekemästäni Hilda-mummosta.

Paljon yli 80 v oli kuollessaan ja muisti oli kadonnut häneltäkin.

En halunnut mitenkää masentaa teidän joulun valmisteluja

vaan tuokin on sairaus jolle oppii nauramaan.

Mukavaa joulun odotusta kaikille teille, hellyydellä ♥

Joululomalla

2011-12-08T23:26:00.000+02:00

Tänään sain posliinin poltot valmiiksi .

Kaikki oppilaat saavat jouluiset maalaukset kotiinsa.

Moni maalasi lahjaksi taulun tai jonkin esineen.

Meille maalaajille on hauskaa kun saa maalata ja antaa lahjaksi.

Kuvassa on minun jouluisen kahvipöytäni astioita.

Joulun kuvioissa olen käyttänyt puolukkaa paljon aina.

Sitä vastoin muunajan astiani ovat mustikkakuvioin pääosin.

Aina joukkoon mahtuu jokin poikkeus ja kokeilu.

Tosin väritys on sini-valkoista yleensä.

Tänään laitoin jouluisen näyttelyni esille.

Oli ihanaa kun minulta sitä pyydettiin.

Esille laitoin maalaamiani jouluisia figuureja.

Näyttelyyn tein neljä nukkea.

Joulupukin, joulumuorin ja kaksi tonttua.

Mukaan pääsi myös luistelijanukke ja Urho-poika.

Urho ei ollut kesän näyttelyssä joten nyt on ensikerran esillä.

Luistelija Kiira-prinsessan laitoin kun sopi niin hyvin jouluun.

Toivon käviöitä ja lapsille katsomista monenlaista.

Minä se vain ajattelin laiskotella ,mutta ostin lankaa .

Yhden kerän ja kokeilen jos tuon myssyni saisin muokattua.

En ole pipo- enkä myssy- ihminen joten sille pitäis tehdä temppu.

Netissä näin jossakin ihanan piposysteemin joten kokeilen sitä.

Jos saisin siitä vähän tyylikkäämmän.

Mukavaa viikonloppua ja pitäkää pipoista kiinni jos myrskyää.

Itsenäisyyspäivää

2011-12-06T12:07:00.000+02:00

'Kaikki on tosin pienoiskokoa,

mutta se on omaa ja lujatekoista.

Me pureudumme kuin kanervikko

kynsin hampain kiinni maamme kamaraan.

Kirjoitti Juhani Aho

Noin se oli kun isänmaa oli vielä 'hakusessa' ja sitten kun se saatiin.

Sitä kirjailijoiden sanojen nosteella vietiin ihmisten mieleen.

Ajat on muuttuneet ja tämän päivän ihmiset ajattelee toisin.

Suomi on kaikkein pohjoisimpia maita Euroopassa.

Tästä johtuen maassa kesät ovat niin valoisia,

ettei tohveleita lainkaan tarvitse,

talvet puolestaan niin pimeitä

ettei tohveleistakaan ole apua.

Tämän kirjoitti Pentti Saarikoski

On tämä niin naurettava maa,

etten mistään hinnasta luopuisi

huvista olla sen kansalainen.

Kokoajan se vaatii meiltä,

sopeutumista ja joustavuutta.

Mutta kenen eduksi ?????

Veteraaneille kunnioitus isänmaastamme.

Tänään katselen Peridentti Tarja Halosen

viimeistä itsenäisyysjuhlaa .

Kiitos käviöille ja viesteistä joita olen saanut.

Hyvän mielen tuovat tullessaan minulle.

Myyjäisissä Amfora'ssa

2011-12-03T19:34:00.000+02:00

Tänään oli päivässäni ihania myyjäisiä ja muutama kirppari kierros.

Kutsun olin saanut Seinäjoelle Amfora'an.

Päivi Rintaniemen atelje'hen.

Siellä oli Konsti ry taideteollisuuden myyjäispäivät.

Hurjan ihania töitä ja monessa eri taidokkaassa muodossaan.

Paikalla oli Minna Tuohisto-Kokko joka on Konstin puheenjohtaja.

Hänet tunnetaan upeista lasitöistään.

Niitä on esillä moneen makuun ja mieltymykseen.

Hiekkapuhalletut lasityöt menivät vauhdilla uusiin koteihin.

Amfora'n shop on kokemisen arvoinen ihanuus.

Päivi Rintaniemi on persoonallisten mutta tosi tyylikkäiden

esineiden todellinen muotoilija.

Hänen kerämiikka on huippu hyvää laatua ja ihanan ohutta.

Kestää kodin kaikissa tarpeissa ja vaiheissa.

Yksinkertaisen mutta tosi tyylikkään muotoilun maailma.

Arjestakin hänen astioin saa aina juhlaa.

Kaikissa Päivin esineissä on se,

että ne tuntuu käsissä hyvältä ja

näyttää vielä upealta aina.

Värien rajallisuus tekee niistä tosi trendikkäät .

Tämän päivän sisustukseen täydellisesti,

väreinä valkoinen, musta ja keltainen.

Joskus jotain muutakin , kuin häivähdys muistoista.

Mitään ei ole liikaa vaan juuri niin,

että aina sopii ja kaikki ovat kohdallaan.

Lopuksi hauska kuva Minna Tuohisto-Kokko'n teoksista.

Päivän olin ollut liikkeellä ja jo tuoliakin kaipasin ja kauniita vaan pieniä minulle.

Lyijylasisia kuin koruja konsanaan.

Toinen ihana myyjäispaikka oli Rytmikorjaamolla.

Siellä saatavilla kauniita kädentaitajien töitä.

Pieniä asioita ostin kun nautinnoksi siitä kun joku osaa.

Toinen adventti on huomenna, siis joulu lähestyy.

Toimia monenlaisia vaan jätä turha hosa pois

Nauti joulun odottamisen ilosta.

Hyvää viikkoa :)

Tonttunäyttelyssä.

2011-11-30T11:14:00.000+02:00

Olimme joulumyjäisissä ja samalla katsoimme tonttunäyttelyn.

Tontut ovat Sirkka Muurelan tekemiä.

Käsityöntekijä ( opettaja) ei ole muutatietoa hänestä.

Olen aiemmin vain kuullut hänen tehneen myös nukkeja.

Tosin minulla ei ole ollut koskaan tilaisuutta nähdä niitä.

Tonttutauluista vanhimmat ovat vuosikymmenien takaa.

Paksulle kartongille tehtyjä, kooltaan n. 40* 50 cm.

Materiaalina oli 'kaikkea ' mahdollista.

Hiuksina jouhia ja pellävaa ,joidenki vain maalattu.

Vaatteissa oli käytetty kankaita, huopaa ja nahkaa.

Koristeina vaatteissa jopa pieniä pitsiluvioita.

Tonttujen taustat oli maalattu ja päälle käytetty erilaisia pintakoristeita.

Ainakin monessa oli oljista tehty hauskoja taustoja.

Kaikki tonttuset olivat saaneet myös nimen.

Kuvien kolmiulotteisuus teki niistä tosi hauskat.

Näin joulun aikaan on tarjolla aina mukavia näyttelyitä.

Minusta on ihana katsella mitä ihanuuksia toiset ovat tehneet.

Samoin myyjäisissä näkyy upeita kädentaidon tuotteita.

Joulumyyjäiset ovat mielestäni osa jouluun valmistautumista.

Toivotan teille mukavaa loppuviikkoa .

Älä toimi ylikierroksin, tee vain sitä mikä mielestäsi riittää.

Mieti tuleeko sinulle kotiin 'tupatarkastus' ?

Jos tulee niin itse olet sen järjestänyt niin.

Joulu on vain vähän ulkoisia hössäilyjä.

Sydämessä täytyy tuntua hyvältä ja mieli valoisalta.

Pysähdy aina hetkeksi ja mieti myös itseäsi.

Miten sinä jaksat ?

Lämmöllä sinua ajattelen :)

Joulua odotellessa

2011-11-25T23:11:00.001+02:00

Syksyn aherrukset ovat jo valmiina ja odottelevat näyttelyyn pääsyä.

Tässä pieniä asioita , kuin mausteiksi pikku jouluun.

Näyttely koostuu posliineista joita olen maalannut vuosien aikana.

Toiseen vitriiniin laitan jouluisen nukkemaailman.

Näyttelyn toivon olevan lapsille mieleinen katsottava.

Jälleen pitkästä aikaan ruokaa.

Tämä on sellainen helppo valmistaa, miehetkin osaa.

Sen hyvä puoli on siinä kun kaikki aineet vuokaan ja antaa uunin paistaa.

Kaikki kasvikset raakoina ja samankokoisina lohkoina.

4 punajuurta, 3 porkkanaa ja pala selleriä.

1 iso sipuli ja valkosipulia maun mukaan.

Mausteeksi rosmarinia, provenssenmaustetta, pippuri ja suola.

Laitetaan vuokaan kerroksittain ja mausteita väliin.

Kasvisten päälle oliiviöljyä pisaroina.

Vuuan reunaan nyt laitoin 6 puikula perunaa.

Keskelle 4 palaa lohta kohmeisia ja vähän suolaa.

(Vaihtoehdoksi käy broileri ja liha myös )

Päälle tulee kuorrutus :

pieni pussi juustoraastetta ja 2 kananmunaa

sekoita keskenään ja lusikoi päälle.

Uuni 220 astetta noin 50 min.

Tämä on sellainen vuoka jonka voi tehdä mitä erilaisin kasviksin.

Käytämme niitä mikä tuntuisi mieleiseltä kulloinki.

Harvoin perunaa mutta pataattia tai naurista useinki.

Lanttu myös on hyvää vuassa.

Tämä on tuon ukko-kullan urakkaa.

Raakojen juuresten pieniminen on työlästä ja tarvii voimaa.

Kun hosutte niiden joulusiivojenne ym askareiden kera,

niin vuokaa uuniin ja se tulee kuin itsekseen.

Eikun syömään ja hyvää ruokahalua.

Mukavaa adventti viikonloppua ja pikku joulua kaikille.

Otetaan rauhallisesti, ettei ajatukset karkaa ja mieli säry.

Tilkkutäkki näyttelyssä

2011-11-16T13:52:00.001+02:00

Olimme pienellä vierailulla Jyväskylässä.

Pakko oli päästä katsomaan Käsityömuseon tilkkutäkki näyttelyä.

Olen aina ihaillut heitä joilla riittää taitoa ja kärsivällisyyttä,

näiden suurien tilkkutöiden tekemiseen.

Itse tilkkutyö on jo hyvin vanha perinteinen käsityö.

Useimmille meistä ovat tuttuja juuri näistä täkeistään.

Niiden värien loisto ja monenkirjavuus on tosi kaunista.

Mieleeni tulee räsymatot joita kudotaan uskomattomissa värien kirjossa.

Ihanaa, että molemmat perinteiset käsityöt ovat säilyneet edelleenki.

Kuvan täkki on Ähtäväläisen tekijän taidokas työ v. 1890

Hirsimökki- tilkkutyömalli.

Kuvan täkki on Karin Rosendahlin kokoelmista

Täkki on myös hirsimökkitekniikalla toteutettu.

Erikoista siinä on, että kaikki kankaat ovat yksivärisiä.

Täkki on hyvin heleän valoisa.

Kuva on Maalahtelaisesta täkistä ja hirsimökkitekniikka.

Täkki on selkeästi suurempi muihin verraten.

Sen kerrotaan olleen tuon kuvioinnin kannalta hyvä koko.

Kaikissa täkeissä oli kauniita kankaita ja osa sellaisia satiinin kiiltoisia.

Vaikka oli kyseessä vanhoja tekstiilejä ,

Olivat hyväkuntoisia ja varsinaisia suuria rikkinäisyyksiä ei ollut.

Jos sinua kiinnostaa on näyttely ehdottomasti katsomisen arvoinen.

Ihailen suuresti noita täkkejä ja kelpais minullekki.

Koska minulla on paljon tikkutyön ystäviä,

niin laitan pienistä töistä kuvia toiseen blogiini.

Toivottelen kaunista päivää kaikille.

Isänpäivää

2011-11-10T17:07:00.000+02:00

Ensi sunnuntaina vietämme isänpäivää.

Kuvassa on isäni n.26 vuotias, vanhempieni vihkikuva otoksesta.

Minä olen niin sanottu avioeroperheen tyttö.

Lievää katkeruutta koin, koska meillä ei ollut kokonainen koti.

Siksi vieläkin inhoan vanhempia jotka eroavat ja lapsesta tulee pelinappula.

Jokainen lapsi rakastaa molempia vanhempia solidaarisesti aina.

Lapsi ei valikoi vaan molemmat vanhemmat ovat samanarvoisia.

Isäni kuoli jo vuonna 1981

Isäni oli hyvin sairas , sairauksien lukumäärä oli toistakymmentä.

Jo hyvin nuorena hän jäi sairaseläkkeelle .

En oikein muista aikoja jolloin hän olisi ollut tervemies.

Avioerosta huolimatta olin meistä sisaruksista ainoa joka pidin yhteyttä isään.

Vieläkin on hyvämieli kun minullakin oli oma isä.

Onnellisena koen myös sen kun ukko-kultanikin tapasi hänet.

Minä olin isäntyttö ja vaikka sainkin isäpuolen 15 vuotiaana.

En koskaan sopeutunut uuteen tilanteeseen

Hyväksyin hänet vain äitini vuoksi ja heidän liitto oli onnellinen.

Tämä kuva on minun apestani .

Häntä en ole koskaan tavannut, kuoli jo v. 1961

Hän oli elämänsä parhaat vuodet rintamalla.

Saamansa sotavamman vuoksi sairasteli sodan jälkeenki.

Elämäntyönsä hän teki maatalouden piirissä.

Töitä oli enemmän kuin voimia perheensä elättämiseen.

Kerran sattui pahasti aivoverenvuoto vei miehen.

Muutaman päivän eli sairaalassa ja kuolo vei.

Silloin siirtyi isän työt esikoispojalle joka oli 15 vuotias.

Kyllä kysyi voimia ja tahtoa selvitä isän saappaissa.

Aikansa hän jaksoi, vaan mieli halasi muihin töihin.

Enonsa kehoituksesta hän lähti pitkälle työuralle muualle.

Ukko-kultani ja minun tiemme kohtasivat 70-luvun alussa.

Meille joiden isistä on aika jättänyt on muistelemisen paikka.

Isänpäivän sunnuntai sopii siihen loistavasti.

Jokaiselle meille ovat vanhempamme tärkeitä ja rakkaita.

Siksi on tärkeää muistaa heitä aina jo elonaikana.

Turhaa sellaiset pyhäinjäännösten palvominen on.

Minulla on hyvämieli ja omatunto, koskaan en hylännyt

isääni kun hän eli.

Joka päivä voin muistella isää , siinä missä olen.

Hyvää isienpäivää rakkaudella :)

Pyhäinpäivän hiljaisuutta

2011-11-05T11:51:00.002+02:00

Rauhallinen hiljaisuus on vielä lähitienoilla.

Ihmiset ovat kodeissaan eivätkä ajele ympäri maisemaa.

Tuntuu hyvältä kun joskus on rauhallista ja myös levollista.

Tämän päivän ihmiset tuntuu kuin eivät osaisi olla paikoillaan.

Aina ja joka hetki pitää olla jotain tekemistä ja osallistumista.

Tietysti sen ymmärrän kun on kysymyksessä nuori ihminen.

Vaan useimmin heidänki tekemiset tapahtuu silloin kun pitäis jo nukkua.

Ei siis ihme kun päivällä on normaali työaika haukotellaan.

Sehän kertoo vain liian lyhyestä yöunesta.

Nuoruus nukuttaa aamuin vaan illalla on meno kova.

Älä ajattele, että jotenki olen näreissäni tuosta asiasta.

En ole.

Vaan kun kuuntelen ja luen mitä vanhemmat, työnantajat ja opettajat kertoo.

Siis kaikille noille lintsaamisille ja vastuunpakoilulle on syy.

Pitäis oppia elämään niin, että muistais nukkua riittävästi.

Ei tuo haukotus ongelma ole yksin nuorten tapa.

Torstaina kaupassakin kassa haukotteli niin ,että meinas suu haleta.

Siinä oli kysymyksessä aikuinen ihminen jonka väsymys näkyi.

Tuosta tuli mieleeni myös tapakäytös.

Kun haukottelee julkisella paikalla niin käsi suun eteen.

Inhottavaa katsella ammottavaa suuta edessään.

Hei nyt mä taidan purnata ja joku ajattele , se on nipo.

Ehkä vähän, mutta sehän on saamani kasvatus lapsuudestani.

Ukko-kulta kävi ottamassa nuo kuvat äsken pihastamme.

Pyhäinpäivä on ja maisema syksyisen kukkaisa vielä.

Muistan aina pyhäin- pyryt, vaan missä viipyvät.

Entisaikaan lähdimme vielä ennen talvea kerran mökille.

Pyry yleensä hankaloitti kotimatkaamme.

Säätiedot ei lupaa talvea ja siis tämä harmaa jatkuu....

Eilen torilla oli vanhempi mies joka kertoi olleensa lapissa hiihtämässä.

Joka päivä viikon aikana 70 km oli hiihtänyt.

Oli muuten kovakuntoinen paappa.

Lunta oli ja hyviä latuja ja kuulemma loistavat ensi hiihtokelit.

Hän odotteli lumia tänne kotikulmillekki, saas nähdä koska saa.

Tänään muistelen kaikkia niitä poisnukkeneita rakkaitani.

Ihana kun on muistot jotka mieltäni lämmittää.

Mukavaa pyhäinpäivää ja viikonloppua kaikille.

HYMYILLÄÄN :D

Kauniin arjen arvotaa

2011-10-31T09:52:00.000+02:00

Heippa on tarjolla mukavia asioita Merjalla.

Teekuppi

2011-10-29T12:06:00.000+03:00

Kuppi on saksalaisen teekaluston osa ja on aika paksua posliinia.

Todella tarkoitettu käyttöön.

Kupit ovat myös aika painavat joten kestää käyttää.

Kalusto on n. 1900 luvaun vaihteesta.

Tuotu aikoinaan suomeen lahjaksi.

Serkkuni sai sen seuraavaksi muistolahjan muodossa.

Hämmästykseni oli todella suuri kun hän kertoi ettei ole käytössä .

Säilyttää pakkauksessa edelleenki.

Yksi syy moiseen on varmaanki pelko ,että osia särkyy.

Kaluston kuviointi on tehty suoraan massan pintaan .

Siksi siinä on vahva lasitepinta.

Samoin tuo massaan kuvionti saa värit jäämään voimakkaiksi .

Joissakin tapauksissa kuin myös tässä on kuvion viivat pehmeitä.

Tämä saa aikaan hiukan utuisen ja pehmeän vaikutelman.

Sininen väri tulee yleensä näin maalaten tosi kauniiksi.

Venäläiset käyttävät massaankuviointia.

Siksi heillä on upeita sinisiä esineitä ja kulutusta kestäviä.

Hyvillä laatu posliinitehtailla kuviot maalataan massaan.

Tämän päivän tekniikka takaa tosi korkean posliini laadun.

Siten myös kuvion kesto on hyvä.

Samoin posliini on hyvin ohutta , eritoten kiinassa.

Vaikka toisaaltaan heidän käyttöposliini on paksua ja hyvin raskastakin.

Tuo massaan maalaus tapahtuu yleensä soft polton jälkeen.

Varta maalatut laitetaan sitten posliini polttoon.

Me tämän päivän posliiniharrastajat maalaamme lasitteen päällä.

Vaatii suurta huolellisuutta koska jokainen polttokerta on uusi uhka.

Värit eivät tule yhtä ihaniksi kuin noissa massaan maalatuissa.

Vaikka värien kestoon on saatu pitävyyttä.

Silti kannattaa käsinmaalattujen ja vanhojen esineiden kohdalla

harkita millaisilla myrkyillä peset.

Konepesu voi jo muutamien käyttökertojen jälkeen jättää vikoja.

Siksi minä tiskaan kaiken käsin, kun minulla kaikki on posliinia.

Aurinkoisessa päivässä tätä kirjoittelen .

Mukavaa viikonloppua kaikille :)

Tuija Piepposen näyttelyssä.

2011-10-21T16:24:00.000+03:00

Syyslomalla poikkesimme Iittalaan ja siellä menimme

katselemaan ihania uusia teoksia.

Kuva on Tuija Piepposen maalauksesta " Isadora".

Tuo oli minun lemppari, hyvin viehkeä nainen.

Iittalassa on Tuija Piepposella nyt oma näyttelytila.

Siellä on mahdollisuus myös nähdä hänen työskentelyään.

Hän on hurmaava näytteliä ja kehon viestinnän kouluttaja

sekä ihana taidemaalaaja.

Hänen värikylläiset ja usein kukkia kuvaavat maalaukset ovat ihania.

Minä ihastuin noihin henkilökuviin ja niiden herkkään olemukseen.

Kaikki se värin runsaus ja voima oli tosi ihanaa.

Niistä sai suorastaan virkistävää voimaa päiväänsä.

Ihailen hänen rohkeutta värien käytössä.

Piepponen on kuvittanut Annika Grahnin ,

lastenkirjan "Siili ja taikakorut".

Mukava katselu ja lukukirja ja kuvat tosi sympaattisia.

Mikä oli ihanaa kun siilit eivät olleet ihan tavallisia.

Ostin muistoksi muutaman postikortin.

Molemmat vasemmalla olevat ovat satukirjan kuvituksia.

Oikealla ylhäällä on öljymaalaus "Klouni" -95 taitekortti.

Minulla on jotenki nykyisin nuo klounin kuvat hyvin mieleisiä.

Teinhän tässä taannoin Onni-klouni-nuken.

Alinna on tarraja Tuija Piepposen teoksista.

Siilisatukirjasta , klouni ja ruusukimppu.

Näin se loma on lopuillaan ja työt alkaa.

Ihana viikko joskin sään puolesta erikoinen.

Helsingin järkyttävä ukkosenilma ja kaatosade.

Onneksi osui kohdalle kun sai olla sisällä .

Kaikkea hauskaa koettiin myös ja kuviakin otimme.

Niistä kerron myöhemmin lisää.

Virkeää syksyä ja ajatukseni ovat suuntana joulu.

Antiikkia ja kirppareita

2011-10-15T21:30:00.000+03:00

Vietimme laiskan mukavaa päivää ja lähdimme Seinäjoelle antiikki-messuille.

Sää suosi ja mieli iloinen joten eikun ajelemaan.

Harvinaista oli se että saimme parkkeerattua melkein oven eteen.

Ihmisiä tosi vähän liikkeellä, joten hyvin mahtui katselemaan ihanuuksia.

Ei minullakaan mitään erityisesti ollut mielessä mitä haluaisin.

Tietysti ajattelin jotain mukavaa joka littyisi tuohon nukenteko harrastukseeni.

Oli tarjolla nukenpäitä, valmiiksi malattuja.

Ei yhtään minun näköisiä töitä joten en ostanut.

Valmiit nuket taas liian uusia ja ei myöskään mieleisiä.

Kuvan ihania pitsiliinoja löysin, ovat kaunista ruotsalaisia käsitöitä.

Joka vuosi olen löytänyt jotain kivaa samalta myyjältä.

Hän asuu Eskiltunassa ja on kyllä suomalainen,

mutta käy myymässä täällä antiikkimessuilla.

Hän ostaa vanhoja ruotsalaisia kuolinpesiä joten laatua löytyy.

Kuvan adventti kynttelikkö on myös hänen pöydästä.

Tonttuinen kynttelikkö on n.40-50 luvulta.

Niitä katsellessa tulee mieleen Jenny Nyströmin postikortit.

Ruotsalaisten tontut kun ovat selvästi erinäköisiä meikäläisiin verraten.

Kolme postikorttia kuvassa oli mieleisiä löytöjä.

Nukke-kortti suomalainen.

Kaunis neitsyt Maria ranskalainen kortti, ei hyviä tunnisteita.

Kolmas kortti Svensk rokoko, museo kuva 1979.

"Okänd dam", 1740 luvulta.

Kuvassa on myös muutama metri pitsejä joita halvalla sain.

Niitähän ei ole koskaan liikaa, joten tarpeeseen tuli.

Messuilta lähdimme kotia päin ja päätimme poiketa yhdelle kirpparille.

Voi mahdoton mikä ruuhka ja parkkia piti etsiä.

Perinteisesti täältä helposti tekee mukavia ostoksia.

Nyt löysin uudehkon toppaliivin ja ihanan paitapuseron.

Pesukoneeseen laitoin kuin uusia ja kymppi rahaa meni vain.

Syysloma on alkanut ja aikaa on tutkailla naapurikuntien kirppareita.

Mahdollisuus kivoihin ostoksiin tai mitään ei löydy.

Olen aina sanonut joka reissulta ei tarvitse saada löytöjä.

Siten saa paremmanmielen kun joskus saa jotain mieleistä.

Hauskaa syksyistä viikkoa ja virkeitä päiviä kaikille.

Tavataan taas :)

Luontokuvaajan näyttely

2011-10-09T15:45:00.000+03:00

Luontokuvaaja Benjamin Pöntisen näyttelyssä,

taidekeskus Harrissa lokakuun ajan.

Hän on yksi eturivin luontokuvaajia, syntyisin Lapualta.

Kuvaajana palkittu ja erittäin arvostettu.

Luontoaiheisia ja muitakin dokumentoituja asioita löytyy

hänen lukuisista kirjoistaan ja muista materiaaleista.

Yllä oleva kuva on meille täällä pohjanmaalla hyvin pidetty.

Tuulihaukka on lakeuksilla asuva ja elelevä lintu.

Pesii vanhoissa ladoissa tuolla lakialla peltoaukealla.

Tarkka seuraaja katseellaan voi nähdä tuon nopean linnun.

Minusta se lentää tuulen nopeudella.

Tässä lumisateinen kuva Lapualta jossa rusakko on matkassa.

Hauskan herkkä lumikuva ja minulle mieluinen lato mukana.

Kuva tämän päivän maisemaa Töysäjoki Tuurissa.

Taidokkaasti kuvassa näkyvä "onnenkenkä".

Valokuvauksesta kiinnostuneille oivallinen

tilaisuus tutustua hyviin kuviin ja monelta alueelta.

Itse kun olen sellainen epämääräinen kuvannappaaja.

Hienoa katsella kun ammattilainen kuvaa osaavasti.

Viime yönä pakkanen puri krassit ja nyt on kesäkukat poissa.

Mielen valtasi haikeus ja ikävä.

Voi sinä kesä suloinen , olet poissa.

Haikeaus mielessäni kulkee kuin surunauha.

Toivossa elän, aika kulkee ja tapaamme pian jälleen.

Silloin onnessani sinua tervehdin.

Nyt kohti seuraavaa juhlakautta.

Joulua jo salaisesti valmistelen, ihanaaaaa .

Mukavia ilmoja ja voikaa hyvin.

Silkkipaperi taidetta

2011-10-01T14:18:00.000+03:00

Jälleen onnistuin löytämään ihanaa taidetta.

Birgit Särmö-Woll syntyisin Seinäjoelta mutta asuu Saksassa.

Hänen töitään on esillä Amfora-galleriassa.

Yllä olevan työn nimi on "Toivon Merkkejä".

Ihanstuin siihen koska se toi niin mieleeni

hyvän seinävalaisimen, tunnelmaa luomaan.

Kaikki teokset ovat aivan uskottoman herkkiä.

Aivan tosi herkkäsormisen naiset taikomia.

Teokset on käsinommeltu silkkipaperista.

Uskomattoman pieninpistoin ja vielä kaksin kerroin.

Eli on päälipuoli ja vuori sisällä.

Jokaisen aukon kohdalla tajuaa tuon ihmeellisen osaamisen.

Aivan tarkasti ovat reunat ommeltu ja hyvin taiteltu.

Ehjää kokonaisuutta joka kohdasta.

Silkkipaperi on käsitelty tai muokattu pinnastaan,

että sen vaikutus ulkoisesti kuin nahkaa.

Katsomaan kannattaa ehdottomasti mennä.

Tosi mielenkiintoisia ovat ja minä arvostan tekiän sormien näppäryyttä ,

sekä materiaalin vaikeutta.

Ei vain minulta onnistuis koskaan.

Amfora- galleria on muutenki nautinnollinen vierailu kohde.

Hurmaavaa keramiikkaa hyllyissä joita voi ostaa vaikka lahjoiksi.

Olin käsityömessuilla ja sen lopuksi kruunasi tuo ihana taidenäyttely.

Mukavaa viikkoa ja nauttikaa tekin annos jotain kaunista katseltavaa.

Ruusulähetys

2011-09-29T22:07:00.000+03:00

Ruusulähetys saapui Marleenalta, Arkea, juhlaa ja unelmia.

Kiitos ruusuista.

Tähän toivottiin viiteen kysymykseen vastausta.

En tiedä ovatko kovin mieleisiä, yritän.

Lempiruoka on kasvisruoka,

en ole syönyt lihaa kuin hankalassa tilanteessä joskus,

kun kieltäytyminen on vaikeaa.

Lempimakeinen on SUKLAA.

Lempi lukeminen on taidetta ja runoutta käsittelevät teokset.

Mielipaikka käsitöiden tekemiseen,

nojatuoli vastapäätä tv'tä.

Silloin voin valita kumpi on mieluisinta.

Lempielokuva, sellaista ylitse muiden ei ole minulle.

En nimeä saajaa koska niin monella sivulla olen ruusut nähnyt.

Sinä joka et ole vielä saanut ruusuja,

ota mukaasi kerro itsestäsi ja anna eteenpäin.

Ruusuntuoksua on vielä vähän ei pakkanen ole vienyt pois.

Punerrus kauniisti maisemassa lisääntyy.

Tulvavedet kuohuen halkoo peltomaisemia.

Hiljaistakin jo on kun niin moni lintunen lähti etelään.

Hauskaa viikonloppua kaikille.

Ystävyyden osoitus.

2011-09-26T17:19:00.002+03:00

Sain Marleenalta , "Arkea, juhlaa ja unelmia" blogista

tämän suloisen ystävyyden osoituksen.

Kiitos

Ystävyys on minulle ihanaa lämpöä tuovaa onnentunnetta.

Kun elo kulkee ja etäisyydet kasvaa ja askeleeni hidastuu.

Silloin tarvitaan ystäviä.

Kun mieliala on alakulo niin ystävän sanot ovat kuin hiivaa taikinassa.

Se nousee, kohottaa katseen ylös iloiten sinusta.

Ei ystäviä paljon ole , mutta ne joita on ovat sitäkin arvokkaampia .

Haluan antaa tämän ystävilleni

osoituksena siitä kuinka paljon iloa teistä blogi-ystävistä on minulle.

Konnankoukkuun, Toiskaan, Sisustusta ja sepustusta.

Saat antaa tämän ystävyyden osoituksen eteenpäin

kenelle vain, mutta kerro keneltä sait.

Vinkkaa saajalle lahjasta.

Keräilijälle yllätys.

2011-09-22T23:19:00.000+03:00

Tämän pussin ostin rompepäiviltä jokin aika sitten.

Se on Pahvinjalostus OY jokin mainostuote.

Ei ollut myyjälläkään tietoa kuinka vanhasta yrityksestä on kyse.

Pussia en halua rikkoa, koska on aivan alkuperäinen vielä.

Pussissa on pahvinen kuvan kuorma-autosta.

Auton kokoaminen aloitetaan auton edestä,

taivuttamalla pahvinreunoista ja kiinnittämällä korvakkeet ,

lopuksi numerokilvet kiinni.

Siten saa tuollaisen kuvassa olevan auton.

Näin auton myyjällä valmiiksi taiteltuna.

Sen voi samoin purkaa kun kyllästyy.

Minun keräilijä ystäväni saa tuon autopakkauksen.

Hänen keräilynsä ovat pääosin paperiin liittyviä asioita.

Toivottavasti tuo on uusijuttu hänellekin.

Me keräilijät ilahdumme niin monenlaisista asioista ja esineistä.

Jokainen kerää jotain , vaikka moni muuta sanoo.

Roope-Ankkakin keräs rahaa ;)

Vuosien saatossa olen keräillyt erilaisia asioita.

Sittenku hommasta tulee ylitarjontaa, iskee kyllääntyminen.

Minun mieltymys kun on se, ettei mitään löydy helposti.

Tarvitsen etsimisenilon ja siten keräilemäni asia antaa enemmän.

Tietysti sattuma tuo joskus jonkun aarteenkin eteen.

Tänään kiersin lähi kirppareita ja pari kiiltokuvaa löyty.

Samoin kaksi vanhaa posliinimaalauskirjaa.

Niiden osto päätös on keräily haluni.

En koe niille arvoa tämän päivän posliininmaalaukseen.

Toivottelen nukavia ilmoja ja hauskaa viikonloppua kaikille.

Vaihteeksi urheilua

2011-09-18T11:43:00.000+03:00

Eilen lähdimme katsomaan keskimatkojen suunnistuksen SM-kisoja.

Paikka oli kauniissa Sapsalammin maastossa.

Vaikka etelä-pohjanmaa on tasaista jotta ei silmä pökkää.

On täällä vähän nousua ja laskuakin maaston muodossa.

Soinen on myös tuo maasto, yleensä koko pohjanmaa.

Pelloilla vielä oli lampaita ja lehmiäkin näkyi.

Suunnistus on tuon ukko-kullan mieluisin laji.

Vuosikausia itse kilpaili ja vanhemmiten jäi hyväksi harrastukseksi.

Kysyin miltä tuntui olla kisapaikalla sanoi ,

hyvältä ja ihania muistoja jopa mieli hyvistä kilpailu fiiliksistä.

Kun itselle tulee jostakin urheilusta hyviä tuntemuksia se ei katoa koskaan.

Aina voi kisapaikoilla muistaa kuinka ihanaa se oli aikoinaan.

Katselin josko joku tuttu suunnistaja näkyisi .

Kaikki Helsingin suuunistajat olivat tosi nuoria.

Tietysti aika oli vaihtanut sukupolvet ja vanhat oli poissa.

Kai se on niin, että ei tajua aina realistisesti ajankulua.

Oli ihana nähdä Asikkalan Raikkaan Minna Kaupin voitto.

Sanoin jo lähtiessä ettei muusta väliä kun näen sen vuoden urheilijan.

Hyvän suunnistuksen Kauppi teki vain joku pieni pummi mutta voitto tuli.

Hyvin oli väki kannustamassa maaliintuloa.

Yleensä miehet saavat huomion osakseen , nyt oli naistenvuoro.

Kuusi tuntia olimme paikalla joten paljon ehti nähdä.

Hassu havainto oli vip-vieraat jotka istuivat passiivisesti teltassa.

Sitten yksikin sanoi hämmästyneesti minulle kuin sinäkin olet täällä.

Hänellä ei ollut tietona kuinka paljon olen kulkenut suunistajan mukana.

Minä rakastan sitä ilmapiiriä joka on aina suunnistuskisoissa.

Siellä ei räyhätä, sotketa, juopotella vaan jokainen toisiaan kannustaen.

Suunnistajien jäljiltä maasto jää siistiksi vain jalanjäljet kertoo kisasta.

Ehkä ainutlaatuisin oma muistoni on Vierumäellä.

Helsingin suunnistajat järjesti Jukolan suunnistuskilpailun.

Kaikki väki värvättiin toimihenkilöiksi ja työtehtäviin paikalle.

Minäkin olin koko yön myymässä ruokaa kilpailijoille.

Ukko-kulta maali ja lähtöpaikoilla töissä.

Sitä ennen oli ollut viikon jo pystyttämässä kisapaikkoja.

Silloin oli "Jukolanyössä" taikaa.

Siis raitista ilmaa tuli ja hyvää mieltä.

Toivotan teille kaikkille hyvää alkavalle viikolle.

Vielä hetki kesää...

2011-09-15T22:32:00.000+03:00

Tämä kuva on kesäiseltä retkeltämme Jalasjärvelle.

Kävelimme joen rantaa ja ylitimme sen siltaa pitkin.

Siinä pysähdyimme katsomaan tuota maisemaa.

Vettä joessa oli tosi vähän ja sää helteisen lämmin.

Lehmillä oli ihana vilvoittelupaikka.

Siellä ne söivät noista saarekkeista ja välillä vain seisoivat vedessä.

Niistä näki, että oli ihanaa ja ne osasi nauttia.

Kuvasta tuli niin kaunis kuin taulu muistoksi.

Tämä on tuota meidän ikiomaa pihataidetta.

Ostin kesällä tuon valkoisen Arabian sähkölankaeritimen.

Pähkäilimme jotta mihin sen laittaisi jotta siitä voisi nauttia.

Meidän rapun edustalla on tuo haarakas tolppa.

Sen tolpan hienous on siinä,

kun lumisia kenkiä putsaan niin siitä saan kiinni pitää.

Samoin on apuna kun raput ovat liukkaat.

Ukko-kulta laittoi siihen aikoinaan tuon tintin istumaan.

Männyn oksahaarasta hän teki tuon jo meidän entiseen pihaan.

Muutossa otimme sen mukaan, koska se on hyödyllinen meille.

Näin mietiskelin hetkiä harmaana sadepäivänä.

Vielä muistan kesää haikeudellä.

Kohta on vuorokaudessa enemmän pimeitä tuntejä kuin valoa.

Varsinkin jos sataa niin kuin nyt jo monta päivää.

Kynttilän valosta nauttien ja hiljaisista hetkistä kotona laiskotellen.

Kiitos käynnistä täällä on ollut vilkasta monena päivänä.

Pysykää kuivinjaloin.

Mitä on rakkaus ?

2011-09-09T23:40:00.000+03:00

Tämä Yrsa Steniuksen kirja kertoo rakkaudesta.

Jollaista voi kokea omaa uskollista koiraansa kohtaan.

Varsinkin kun on vuosia yhdessä kauan elelty.

Itse lukiessani muistelin omia koiriamme ja niitä tunteita joita muistot herätti.

Voimakkaasti elin tuota koira-asiaa koska koirat tulivat uniin.

Yhdenki yön unessa leikin pienen yorkki-koiran kanssa, joka oli Pepi.

Koira haukkui kokoajan ja karkaili kotoaan ja tuli meille.

Minä annoin namin aina kun ei haukkunut, jotenki se huijasi minua.

Aamulla herätessä mietin sitä, mikä se huijaus oli, en keksinyt.

Tänään kyläillessä puhuimme kirjeestä jonka viesti kertoi rakkaudesta.

Mukana oli liite jossa n.4-8 vuotiaat lapset kertoivat rakkaudesta.

Heiltä kysyttiin, mitä on rakkaus?

Vain lapsen silmin ja korvin voi kuulla totuuden.

Sellaisen jota me emme enään ymmärrä ja näe.

Mieleen painuvin oli sellainen rakkaus .

Mummo oli vanha ja hänellä oli reunatismi.

Hän ei pystynyt enään lakkaamaan varpaankynsiään.

Niinpä vaari lakkasi mummon varpaankynnet punaisiksi.

Se oli rakkautta koska vaarillakin oli reuma ja hän tekee sitä edelleenki.

Näin lapsi koki isovanhempiensa rakkauden osoituksiksi tuon tekemisen.

Tämä on Soile Yli-Mäyryn maalaus v. 1989

Sattumalta näin sen Kuortaneen kirjastossa.

On vuodet muuttaneet taiteilijan tyyliä tosi paljon.

Vierastin ensin tuota maalausta mutta kuitenki niin tuttua tyyliä on.

Maalauksen väritys on yhtä iloisen rentoa kun nykyäänki.

Soile Yli-Mäyryn värimaailma on raikas ja voimakas.

Hyvälle tuulelle tuottavia visioita.

Vaikka monesti tekniikka tekee minulle kuvien tulkinnan vaikeaksi.

Pääasia ei se kuitenkaan ole vaan se tunnetila jonka maalaus avaa.

Toivotan kaikille mukavaa viikonloppua.

Reittien varsilta näyttely

2011-09-04T12:20:00.000+03:00

Taidemaalari Risto Jalonen on vaasalainen jonka näyttely avattiin Taidekeskus Harrissa.

Lisäksi tuo persoonallinen taiteilija on myös kirjailija, graafinen suunnittelija ja valokuvaaja.

Todella mielenkiintoinen näyttely ja jännittävien erilaisten teosten iso kokonaisuus.

Yllä oleva 'Lumikuninkaan salissa'.

Jalosen töiden monipuolisuus ja erilaiset tekniikat olivat tosi yllättäviä.

Minulla ei ollut tuosta taiteilijasta entuudestaan kokemusta.

Kaikissa töissä oli se jokin joka teki niistä mielenkiintoisen.

Samoin teosten sisäinen maalaus avautui taiteilijan kertoessa kuviensa symboliikasta.

Monen teoksen kohdalla koin jotenki niissä olevan vahvasti surrealistisen otteen.

Itse pidin eniten yllä olevan imbreonistisen maalaustekniikan toteutustavasta.

Siinä oli sellainen epätodellinen tuntuma ja silti kaunis.

Juuri tekniikan tuttuus ja minulle sopivaa värien viehkeyttä ja kuvien herkkyyttä.

Tässä on taas aivan erilainen maalaus tekniikka.

'Värien leikittelyä' ja 'Tanssivaa keltaista'.

Sopii tämän päivän kotien sisustukseen ja antaa oman katseen kokea .

Ihanan mukavat juuri näin parina jolloin siihen tulee sellainen jännittävä kokonaisuus.

Risto Jalosen kirjailija puoli on vielä hakusessa.

Yhdestä hänen kirjastaan selaillessa löytyi mukavia runoja.

Ja tie on auki

taivasta myöten.

Ja maailma niin avara

kun kävelee.

Ja jokin loistaa - säteilee.

Joki juoksee - lepäilee.

Ja minä tiedän

kaikki tää

mun elämää.

Nämä sanat tulivat jotenki juuri tuon taitilijan muodoksi.

Hänen vahva persoonallisuutensa sai minun jotenki mykistymään.

Paljon sanoja, kohteliaasti ja silti rohkean rennosti.

Näihin sanoihin toivotan mukavaa syyskuun alkua kaikille :D

Virkistävää taidetta

2011-08-27T21:59:00.000+03:00

Lähdimme tuon ukko-kullan kanssa tuonne Kuortaneelle taidenäyttelyyn.

Siellä oli taiteilija Elina Förstin maalauksia esillä.

Hänen töihin olen jo aiemminki tutustunut joten tuttuja kuvia oli tarjolla.

Tuo maalaus "Keltainen taivas" oli minun silmissä tosi ihana.

Rakastan noita latoja kun hänen värit saa niihin hehkua.

Mielestäni Elina Försti on hyvä värien käyttäjä ja rohkea.

Samoin nuo "raktorin munat" ovat kuin iloisia palloja pelloilla.

Kun muutama vuosi sitten katselin noita Förstin latoja ne olivat erilaisia.

Niissä oli tuulen tuiverrusta ja päälle kaatuva olemus, raatomainen.

Nyt ladoista oli tullut maisemaan kuuluvia ja muistoja herättäviä.

Silmäniloja ja hyvänmielen antavia.

Nyt nuo ladot ovat houkuttelevia peltojen koristeita.

Sopivia mielialan nostajia oikeaa väriterapiaa.

Yhteisnäyttelyn toinen taiteilija oli kuvanveistäjä Tiina Laasonen.

Taidokasta puuntyöstämistä. Mielikuvia antavia.

Tämä "tuoli ja viltti" on haapaa ja tervaleppää.

Hyvin on toteutus toiminut se on aivan nimensä mukainen.

Hauskasti uudenlaista taidetta ja ei pahaa vaan katsottavaa.

Tässä tuo hauska "palikka maisema" jotenki sai hymyn huulille.

Monenlaisia puumateriaaleja on töissä käytetty joten väriäkin on.

Tuommoinen taidokas puuleikkaus sopisi hyvin tämän päivän sisustukseen.

Se ei rajoita ajatuksia vaan avaa ajatusten mielikuvia.

Mahtavia mahdollisuuksia on Tiina Laasosen veistoksissa.

Tämän päivän nykytaidetta, uutta näkemystä esille tuovaa.

Tämmöisiä kuvia katselimme ja hyvillä mielin kuljimme.

Kiitos kun olette käyneet ja joitakin viestejä olen saanut.

Sää on kuin intiaanikesä , uskomatonta hellettä riitti tänään.

Mukavaa elokuun loppua kaikille.

Kierrättäen ristipistotöitä

2011-08-22T17:29:00.002+03:00

Olimme Seinäjoen taidehallissa katsomassa "Trained Monkey" näyttelyä.

Taiteilija Teemu Saukkonen töillään kertoili eritavalla asioita.

Tämä on jälleen yksitapa käyttää kierrättäen maalauksissa tekstiiliä.

Näissä töissä oli esillä vanhan-ajan ristipistotyöt.

Yllä olevasta teoksesta lähikuva jossa selkeästi näkyy ristipistotyö ,

jossa aiheena satu Puna-hilkasta.

Maalaus on jo vuodelta 2005, mutta toimii kokonaisuudessa hyvin.

Jälleen katselin hyvien oivallusten tekoa. Näinkin voi kertoa ajatuksiaa.

Samalla tuo minua kiehtova kierrätys on hyvin esillä.

Mikään ei mene hukkaan kun löytyy tekijä ja idea.

Tänä päivänä vielä pistellään monenlaisia kuvia.

Kuinkahan usein ne päätyy seinälle tai komeroiden hyllylle ?

Tässä saman taiteilijan teos mutta nyt hillitysti väriä.

Ristipistotyö on sellainen rokokoo aiheinen romanttinen kuva.

Tuo aihemaailma oli joskus 60-luvulla aika muodikasta ja olivat yleensä musta-valkoisia.

Ristipistotyö on kauniisti yhdistetty mielestäni ilta hetkeen .

Aurinko on laskeutumassa mutta vielä aavistus siitä valona taivaalla.

Tuo oli oikein minun mieleinen, ah' romantiikkaa.

Esillä oli paljon aika kivoja yhdistelmiä ja sanoisin hauskojakin osumia.

Näyttely on esillä 13.8-11.9.2011

Seinäjoen taidehalli.

Jos olet kiinnostunut kierrätyksestä ja hauskasta oivaltamisesta

Poikkea katsomaan on sen verran hauska juttu.

Kiitos kun kävit ja kiitos myös viesteistä. Hyvää viikkoa kaikille.

Östermyra-päivillä.

2011-08-17T15:26:00.000+03:00

Olimme ensi kerran Seinäjoella "Östermyra-päivillä".

Sää suosi meitä ruhtinaallisesti kun tutustuimme tuohon upeaan miljööseen.

Aivan uskomattoman kaunis kartano ja koko Tärnävän museoalue.

Östermyran kartanolla on kaunis ruusupuutarha ja muutenki koko puistoalue.

Kartano ei ole varsinaisesti museo vaan Seinäjoen kaupungin edustustila.

Nyt päivien aikan sai yleisö tutustua tuohon kartanoon.

Oppaana oli meillä Helena Koivisto ja kiitos kun saimme tietoa kartanosta niin laajasti.

Suosittelen tutustumaan kun kartanon ovet ovat jälleen avoimet "rahvaalle".

Meidän etukäteistiedot olivat hiukkasen huonot mutta onni suosi.

Esittelykierroksen jälkeen alkoi näytelmä " Sata rautaa tulessa".

Siinä kerrotaan historian valossa Östermyran kartanon ajasta,

jolloin sitä hallitsi Gustaf August Wasastjerna.

Käsikirjoitus Tuula Lahdenmäki, ohjaus Kirsti Mäkelä.

Henkilöitä tosi paljon mukana johtuen historiallisesta kerronnasta pitkältä ajalta.

Harrastaja näyttelijät olivat hyvin omaksuneet roolinsa ja herrat suorastaan hurmaavia.

Kuvan daamit, vasen Lilli Törnudd (Ritva Sulkava) oli asessori Törnuddin sisar.

Oikealla rouva Appelgren (Ritva Petäjä)

Näytelmän kohtauksesta jolloin aika oli kun kartanon omistajaksi oli tullut

konkurssin kautta asessori Törnudd ( Hannu Salo).

Mielenkiintoinen oli kokemuksemme kun historiaa kerrottiin

ajalta n. 1823-1905. Gustaf Wasastjerna hallitsi Östermyran kartanoa,

omaisuus oli tosi mittava ei vain Etelä-pohjanmaalla.

Hänen panoksensa ylsi hyvin laajasti aina Tampereelle asti.

Kohtalo vei konkurssiin ja huutokaupattiin omaisuus.

Kuolo tuli tylysti murhamiehen kädestä.

Yö pimeineen on hälvennyt.

taas valo ilons suopi.

Suo Herra, ett' uus päivä ny.

Myös uuden armon tuopi.

Tuo teksti on Gustaf Wasastjerna'n hautakivessä, joka on Törnävan hautausmaalla.

Näin historiaa kuunneltiin ja uusia asioita opittiin.

Meillä' suomalaisilla on paljon sellaista arvokasta perintöä

joka on jotenki jäänyt pois muistikuvista, kun asumme kaukana tapahtumien luota.

Näin kirjoittelin ja toivottavasti jotain jäi mieleenki.

Hyvää viikkoa kaikille.

1700-luvun markkinat

2011-08-13T17:31:00.003+03:00

Tänä aanuna varhain lähdimme ajelemaan Isokyröön päin.

Siellä on tänään ja vielä huomenna 1700-luvun markkinat.

Hyvä kun menimme niin aikaisin, ruuhkaa ei vielä ollut. Puolen päivänaikaan jo paljonki kulkijoita.

Oli niin upea kokemus, ei löydy monestakaan kunnasta.

Kaikki oli suunniteltu pikkutarkasti jopa myyjien vaatetus oli vanhanaikaista.

Myyntikojut ei mitään muovikatoksia vaan hyvin kotikutoisia pellavia .

Tavarat joita siellä myytiin oli käsityöntekijöiden ihania tuotoksia.

Kaikkia mahdollista , vaatteita, kodintekstiilejä ja kaikkea pientä tarpeellista.

Siis kyllä jokainen sieltä jotain löysi.

Siellä järjestettiin yleisölle perinnetapahtumanäytöksiä. Jopa tykillä ampuivat,että meinas

sydän pysähtyä , sellaiseen pamaukseen.

Paikalla kulki paljon 1700-luvun sotilaspukuisia miehiä.

Naisilla oli pellavaa mekkoina, puseroina ja ihania liinaessuja.

Lapsiakin kulki rohdinpaidoissa ja yksi tyttö istui jalkapuussa.

Kahville menimme välilla museoon. Sieltä muutama kuva muistoksi.

Kamarinpuolella oli nukensänky jossa selvästi Martta-nuken näköinen poika-nukke.

Tuvanpuolella uunin lähellä oli kehto josta nämä söpöset tossut roikku.

Markkinoilta ostimme kotileipurin juustosarvia ja ukko-kulta kekkas pienen karkkitehtaan namimyyjän.

Pitsiä, nyöriä, laamanvilla-unisukkia, kukkaro ja nuken villatakki.

Siinähän sitä oli jo monta asiaa. Olisihan siellä ollut vaikka mitä, mutta juuri minulle sopivaa ei.

Pois lähtiessa poikkesimme katsomaan Isonkyrön vanhaa kirkkoa (1500-luvulta ).

Siellä kirkossa törmäsimme ainoisiin tuttuihin vaikka ihmisiä oli paljon.

Kotimatkalla poikkesimme parille kirpparille ja niistä kerron toisten.

Tuo Isonkyrön tapahtuma saa kyllä sata pistettä ja papukaijamerkin vielä.

Olisi siinä monelle "rysköö" paikkakunnalle oppimista.

Yhtään jonninjoutavaa rihkamanmyyjää ei ollut vaan hyviä suomalaisia

taiteilijoita (keramiikka, lasi), puun, pläkkyrin, seppiä, tosi taidokkaita töitä.

Artesaania oli tekstiilipuolelta, koruntekijöitä ja mummoja joiden käsissä syntyi

kaikenlaisia töitä niin aikuisille kuin lapsille.

Pieniä kotileipomoita, karkkitehtaita en osaa edes kaikkia luetella.

Laadukasta kotimaista ympärisuomen.

Hatunnosto, kenttäkeittiössä keitettiin oikeaa pohjalaista liha-peruna soppaa.

Hyväksi kehuivat ne jotka söivät. Yhtään pyttipannunkäristäjää onneksi ei ollut.

Tuollainen tapahtuma menisi opintomatkaksi monen kunnan päättäjälle.

Vielä lopuksi isoo kiitos Isonkyrön ihanille järjestäjille.

Kirppareista kerron ensi kerralla, hyvää viikkoa.

Romutaidetta

2011-08-06T13:27:00.001+03:00

Meidän karhunköynnös on tykännyt elämästää. ja kukkinut tosi upeasti.

Sen kukat ovat niin hennon herkät vaaleanpunaiset.

Moni pitää sitä rikkaruohona ja kiusankappaleena.

Ukko-kulta on joka vuosi sitä avittanut, että pääsee hyvin kiipeilemään.

Siitä on silmäniloa kaikille naapureillekki.

Tässä on ihana taideteos tuolta Killinkoskelta.

En tiedä nimeä enkä tekijää.

Yksin seisoi seinustalla ja katseli ohikulkijoita.

Tuo on taas hauska esimerkki , oivaltaminen luo taidetta.

Minusta ovat hauskoja nuo Ite taiteilijat.

Niiden kyky hoksata ja toteuttaa esineitä joista tulee katseen vangitsia.

Ei aina tarvitse olla joku sääntö jonka puitteissa jotain tehdää.

Tärkeintä on katsoa ja havannoida ja rohkeasti toteuttaa.

Ihailen juuri sitä rohkeutta , jota erityisesti romutaiteilijoissa on.

Kaksi viikkoa on näyttelyäni vielä ja sitten tulevat nuket kotiin.

Saas nähdä moniko matkaa muualle.

Sateinen lauantai vaan sekin on vielä kesää.

Kiitos vierailuista ja mukavaa vikkoa kaikille.

Taiteilija Eila Pienimäki

2011-08-02T22:21:00.000+03:00

Alavuden kirjastossa avattiin Eila Pienimäen taidenäyttely.

Sinne kiiruhdimme heti avajaispäivänä jo ennen avausta.

Taiteilija on meille monelle tuttu laulajatar tuolta 60-70 luvulta alkaen.

Minä muistan hänet laulusta "Luona vanhan veräjän".

Äidilläni oli tapana laulaa sitä joten sanatkin ovat vielä vähän mielessäni.

Näin hänet kerran livenä jossain konsetissa Helsingissä vuosi ehkä 70-luvun alku.

Vuosien aikana hän on myös aina esiintynyt laulajattarena, viime vuosina harvemmin.

Uskomattoman kauniina on taiteilija pysynyt, Vähän katteeks kävi.

Elämässä joillakin on perusta parempi ja tuo säilyvyys siksi hyvää.

Eila Pienimäki on syntyisin Töysästä.

Tuo hänen varhaisimpia maalauksia kuva syntymäkodista, on mielestäni ihana.

Tuollaiset vanhat tuvat ovat niin lämpöisen oloisia katseltavia.

Hän on paljon opiskellut maalausta ja suuren osan Yhdysvalloissa.

Hän asui siellä useita vuosia ja näin toteutti opiskeluaan maalaustaiteen saralla.

Hänen töitään on ollut paljon esillä niin Yhdysvalloissa kuin kotimaassakin.

Erilaisia palkintoja ja muita huomionosoituksia on tullut vuosien aikana.

Hyvin tuottelias maalauksien suhteen hän myös on ollut.

Minä muistan hänen kukkataulunsa ja lähinnä luonnonkukkia ja myös ruusuista.

Oli todella hauska häntä jututtaa ja kuulla hänen elämästä ja maailmastaan.

Hänen kaunis puhetapa ja ääni oli mukavaa kuunneltavaa.

Tauluistaan hän kertoili ja mistä aiheet ja kohteet ovat löytyneet.

Esillä on muutamia Pöllönkuvia. Niiden höyhenien yksityiskohtia oli hauska katsella.

Hyvin olivat lintusien olemus toteutettu.

Ukko-kultakin kertoili kokemustaan taiteilijasta joskus ammoisina vuosina.

Oli ollut katsomassa poikasena JYMYN ottelua Sotkamossa.

Kuinkas sattuikaan vieressä istui hetken aikaan Eila Pienimäki.

Nuorelle ujolle maalispojalle kokemus on ollut ikimuistoinen.

Tapaus oli juhannusjuhlien aikaan ja Pienimäki esiintyi illalla Naapurivaaran juhlassa.

Tuo oli hauska sattumus ja sitä olemme tässä ihmeissämme jutelleet.

Tälläkertaan oli sattumia ja ihania muisteluita.

Sydänlämmin kohtaaminen tuo viehättävän taiteilijan kanssa jää muistoihimme.

Toivotamme hänelle hyvää elämää ja kiitos.

Kiitos sinulle lukijani joka olet vieraillut sivuillani.

Tavataan taas ja mukavia elokuun kuutamoita , pian ne näkyy yötaivaalla.

Palkinto taulu

2011-07-29T16:08:00.000+03:00

Toivottavasti taulu on jo perillä.

Tämänhän sai arvonnassa voittanut kommentoija.

Ostin tuon Fritz Jakobssonin näyttelystä noin vuosi sitten.

"Lapsi ja rakas pupulelu."

Työ on aika iso kokoinen kortti jonka ukko-kulta kehysti.

Kuvasta näin myös alkuperäisen maalauksen ja heti ihastuin siihen.

Kyllä nuo Jakobssonin työt ovat kalliita vaan hyvin kauniita ja herkkiä.

Onneksi voi näinkin saada kaunista seinilleen.

Ostin muitakin hänen noita kortteja ja annan niitä eteen päin.

Ensin pitää kehystää.

Kunhan löytyy sopivia henkilöitä ja tilaisuuksia antaa niitä.

Viikonlopulla täällä meidän asuinseuduilla on monia kirppari ja rompetori tapahtumia.

Yhden postikortti tapahtumankin keksin.

Jos sää sallii ja vointi on kohdallaan , pitäisi käydä katselemassa.

En minä mitään erityistä hae vaan kun kohdalle sattuu sopiva ja kohtuu hintainen asia.

Silloinhan sitä on vaikea vastustaa.

Hyvää viikonloppua kaikille ja nauttikaa kesästä.

Arvonta on suoritettu

2011-07-26T20:29:00.000+03:00

Tulin tänään kotia sieltä kuntolomalta

Heti ryhdyin arvonnan suorittamiseen.

Oli helppoa kun vain kymmenen halusi mukaan

Onnetar (kone) suosi

"pappi puikoissa" bloggaajaa

Hänelle olen viestin lähettänyt.

Palkinto on taulu, josta kuvan laitan kun saan voittajalle sen postiin.

Kiitos kaikille jotka osallistuitte.

Ehkä joskus taas jotain arvontaa kun aikaa kuluu .

Kiitos

2011-07-12T11:14:00.000+03:00

Orvokein kiitän kaikkia jotka ovat käyneet blogiani lukemassa .

Tietysti erityis kiitos kaikista viesteistä joita olen saanut.

Olen tosi iloinen kun tänä aamuna tuli 5000 kävijän määrä täyteen.

Ihanaa kun on joku muukin joka on kiinnostunut näistä höpinöistä.

Saan paljon ikäviä viestejä huonosta suomenkielestä. Valitan kun en osaa.

Minun puhekieli on yhtä kummallista ja se on mennyt joskus sekaisin, eikä ole enään korjaantunut.

Olen sitä mieltä jos tämä kielellinen osaaminen häiritsee , älä lue ja viestitä minulle mitään.

Minä tuon ukko-kultani kera kuljeskelen monenlaisissa paikoissa ja tapahtumissa.

Mielestäni on hauska kertoa mitä kaikkea tämä koti-Suomi meille tarjoaa.

Arvostan tosi paljon heitä jotka haluavat ja jaksavat järjestää erilaisia tilaisuuksia.

Mukava on vierailla ja katsella mitä taiteilijat, kädentaitajat ja keräilijät ovat saaneet aikaan.

Samoin harrastamme kirppareita ja kaikenlaisia antiikki ja raompetoreja.

Edelleenki olen sitä mieltä toisen roska voi olla aarre minulle.

Niistä tulee hyvämieli ja mukavia kokemuksia.

Suomi on suht' iso maa ja jokapaikkaan ei kerkiä eikä ole mahdollista lähteä.

Siksi kerron siitä mitä minä näen ja koen.

Jonkin verran täällä myös vilahtaa nuo minun tekemiset.

Toinen blogini on varsinaisesti niihin yritetty keskittää.

Minulla on niin paljon harrastuksia ja mieltymyksiä joten asiat tuppaa rönsyillä.

Nyt järjestän arvonnan.

Osallistut kommentti laatikon kautta ja linkki miten saan yhteyden sinuun.

Palkinto tulee olemaan vielä salaisuus mutta liittyy tähän blogiin. Toivon hauskaa jännitystä.

Kerron sen sitten kun aika on päättymässä arvonnassa.

Arvonta alkaa nyt ja 25.7 loppuu.

Kerro toiveestasi minulle , millaisista asioista pidät.

Kuvassa keinutuolissaan istuu Hilda-mummu nukke.

Toivotan mukavia kesäpäiviä kaikille :)

Tunneälyn virrassa

2011-07-06T22:05:00.000+03:00

Olimme surrealistien vuosinäyttelyn avajaisissa. Olipa mielenkiintoista.

Taiteilijat yleensä maalaavat ja veistävät omia näkemyksiään mitä moninaisimmiksi teoksiksi.

Kun heitä haastatellaan , sanovat jotain ylimalkaista teoksestaan.

Toivovat katsojan luovan oman mielikuvan ja kokemuksen teoksista.

Surrealisti on taiteilija joka ei luota katsojan kykyyn kokea taidettaan OIKEIN.

Hän selittää monisanaisesti joskus kuin anteeksi pyytäen selityksensä oikeellisuutta.

Koin tuon pitkien selitysten puheet kiusallisiksi ja moni jopa poistui salista.

Katselimme upeita teoksia joissa näkyi hyvä ammattitaito.

Osasivat maalata ja kuvallaan kertoa huimia unen ja toden rajapintaa kulkevia ajatuksia.

Kaikki selittelyt ennakkoon oli turhaa ja katsojalle olisi pitänyt antaa omaa tulkinta mahdollisuus.

Ylhäällä oleva veistos on Arja Krossbeck'in "shamaani".

Tuosta veistoksesta jotenki tuli mieleeni lapsi.

Kun sitä katselee on kumminki kyseessä runsasmuotoisen aikuisen vartalo.

Vaikka veistos on shamaani jotenki suloisen kotoinen ei pelottava.

Edes nuo sarvet eivät olleet kummalliset vaan jotenki tutut ja kesyt.

Tämä toinen maalaus on tuttua pohjalaisuutta helavyön takia.

Teoksen on maalannut Lapualainen Panu Hemminki, "syntymäpäivä".

Tästä taiteilijasta pidin on hyvä maalaaja ja kuvien surrealistisuus on hyvin esillä.

Teokset olivat hyvin kertovia ja kumminki salaperäisen outoja maailmoja kuvaavia.

Hänen teoksensa ovat sellaisia, että jokainen meistä luo omanlaisen mielikuvan.

Niissä onkuin monta kertomusta päällekkäin ja sylitysten.

Kukaan tuskin kokee samalla tavalla vaan jotenki oman elämän peilejä heijastavana unena.

Surrealismi taidesuuntana jakaa mielipiteitä ja moni kokee ne pelottavina ja julmina.

Monelle taas ne ovat sitä oikeaa joka saa omanmielen oikeaan laukkaan maalausta katsoessa.

Minä en ole mitenkään erityisen ihastunut tuohon suuntaukseen.

Olen silti avoimin mielin kaikkia katsellut ja halunnut kokea kuvien tuomat tunteet.

Kokemuksena rikastuttava joten tuokin tilaisuus oli mukava asia.

Kiitos sinulle joka käyt ja kiitos viesteistä.

Toivotan mukavaa viikkoa kaikille.

Taidenäyttelyitä lisää.

2011-07-03T21:45:00.000+03:00

Jatkuu se ihana eilinen Vääräkosken kartonkitehdasmiljöön näyttely.

Tuo ihana taulu on Raija Männistö-Kosken teos "tyttöjen kesken".

Tuossa taulussa kulminoituu kaikki se mitä arvostan naivistisessa taiteessa.

Taitava taiteilijan siveltimen käyttö. Teoksessa on tarina.

Minä kerään postikortteja joissa on kylpeviä ihmisiä ja hiuksia. Siis kaikki se on tuossa kuvassa.

Lisänä huumorinpilke ja hyvin toteutettu maalaus.

Tämä vauhdikas kuva on kansantanssi ryhmä Lipparien eilinen esitys.

Kyseessä oli Kaparee ja hyvin kotikutoinen.

Pohjalainen kehuu ittiään jos joku muu ei hoksaa.

Paljon meni ohi korvien kun oli sen verran sisäpiirin juttua, että ei ihan osunut minun ymmärrykseen.

Itse esitys oli huippu osaamista ja nautinnollista katsottavaa.

Vikkeliä oli tanssijoiden jalat ja hyvin oli kuviot hallussa.

Varmasti teksti oli niille jotka tunsi asioita tosi hyvää.

Kumminki kaikki kiitos hyvästä esityksestä Lippareille.

Tuommoisia oli ne eiliset menemiset ja lisäksi kun kiersimme kahdet markkinatkin.

Sääli kun noita tapahtumia sattuu samalle viikonlopulle päällitysten monet.

Seuraavalla kerralla kerron tämän päivän taidenäyttelystä ja ihanasta saamastani huomiosta.

Kiitos sinulle kun kävit ja seuraavalla kerralla jatkuu sanoi Markus-setä.

Taidetta tehtaan kahvilassa

2011-07-02T22:55:00.000+03:00

Tämä kaunis vanha talo on Ähtärin Vääräkosken kartonkitehtaalla, ollut työntekijöiden taukotupa.

Missään käytössä ei ole ollut enään vuosi kausiin.

Tänä kesänä on tuo rakennus herätetty henkiin ja siinä toimii kesäkahvila.

Paljon on vielä kesken mutta esillä on tosi ihana taidenäyttely.

Näyttelyn järjestäjä on Suomenselän taiteilijaseura ja kyseessä on vuosinäyttely.

Hyvää kahvia ja tuoretta pullaa ja piirakoita on tarjolla.

Tämä nurkkaus oli väreinä tosi ihana vaan ei tullut nyt ihan yhtä ihana tässä.

Teräslusikoin kuorrutettu kitara ja pöydän patsas ovat Jouko Heikkosen töitä, Lempäälästä.

Ähtäriläisen Terttu Latvalan "Kelloniemi "on mukavan näköinen akvarelli työ.

Virtoolaisen Pirkko-Sisko Syrjäsen "huhtikuun koivikko" on upea.

Siinä on talven sininen hetki täydellisenä. Ei ollut ihme kun oli myyty , niin upea se on.

Tässä huoneessa oli muuten hirret osittain otettu esille vaan kehdellä seinällä oli ihanat pinkopahvit vielä jäljellä. Huoneen tunnelma oli kuin vanhassa salissa konsanaan.

Hyllyillä on ihania keräiltyja kupari esineitä.

Teokset seinällä on seinäjokelaisen grafikko Erkolan töitä.

Vanhalla hirsiseinällä tämä suuri puuveistos oli kuin kotonaan.

Tekijä on Ähtäriläinen Veijo Kangasmäki "virran viemä".

Vaikka olenki sinistä väriä rakastava jotenki tuossa sen voima oli ehkä liioitellun voimakas.

Silti sai pysäytettyä katseen ja pidin siitä kovasti.

Koko viikonlopun olemme nauttineen kulttuuria monessa muodossa. On ollut helppoheikkien markkina rysköötä. Kansanmusiikkia ja tanssia sekä taidetta monenmoista.

Sää on ollut suosiollinen, sateensuojaa en tarvinnut .

Laitan lisää kuvia toisella kerralla, ettei minun höpinä tule liian pitkäksi.

Kiitos vierailuista ja viesteistä.

Kaunista kesää kaikille ♥

Keskikesän juhlaa

2011-06-23T15:16:00.000+03:00

Tähän aikaan kesästä on vuoden valoisin ja samalla kesän kaunein aika.

Vain sateet ovat tosi paljon kaikkia kiusannut. Sää on ollut uskomattoman koleaa.

Nyt uskon ja toivan, että lämpimät tulee ja saamme nauttia ulkona olosta.

Juhannus on se aika jolloin useimmat lähtee mökille ja aloittavat lomansa.

Juhannuksena tehtiin entisaikoina taikoja joilla mitattiin ja ennustettiin tulevan vuoden asioita.

Kuljettiin pelloilla pellava- "hursti" olkapäillä, ettei tulisi hallaa ja katoa sadolle.

Laitettiin leiliin maitoa ja vettä ja katseltiin navettaan ja pirskotettiin sinne toivossa, että maitoa tulisi .

Lehmille laitettiin heiniä sarviin jotta ruokaa niille riittäisi.

Nuoret neidot menivät juhannusyönä alasti viljapeltoon jotta tulisi sulhoja .

Vanhemmat istuivat lähteellä ja pesivät jalkojaan, ettei vilu talvella tullut.

Saunaassa oli taikoja paljon . Nuoret neidot juoksi myötäpäivään saunanympäri.

Hyvän anopin toivossa ja toisin päin pahan poistemiseksi.

Uudella vastalla kylpivät ja ulos tullessaan heittivät vastan saunan katolle ja

sieltä sulho tuli mihin vastan kaula näytti.

Illan pimetessä kuljettiin niityillä ja kerättiin 7 erilaista kukkaa kimpuksi.

Yöksi pantiin tyynyn alle ja sulhoja toivottiin.

Juhannustaikoja on valtavasti ja aina toivottiin hyvää että, Luoja olisi suotuisa antimissaan.

Tämä on minun anoppila tuolla Kainuussa ja se kertokoon suven hetkistä kauniista.

Nyky maailman meno on rajua noihin entisajan tapoihin verraten.

Kaupassa sen jo näkee millaisia juhlia on tulossa. Ei siinä taikoja tehdä.

Tähän päivään sopii yksi ennuste.

Tosi mies lähti kesken juhlien soutelemaan.

Nousi veneessä seisomaan ja aukasi sepaluksen.

Katsoi rannalle ja näki siellä leskensä.

Tuo on liian usein tositarina.

Noin en toivo kenellekkään käyvän, siis juhlimiseenki malttia.

Yläkuvan punostyö on kiinalainen onnenkoru joka meillä on seinällä.

Kaksi kalaa on onnentuoja kotiin.

Punainen korostaa rakkauden läsnäoloa. Tupsuissa on onnensiepparit.

Toivotan kaikille mukavaa juhannusta.

Kesä teatteria

2011-06-18T19:55:00.000+03:00

Kätkänjoen kesäteatteri esittää, hellehikihupailun " Suutarin tyttären pihassa ".

Kirjoittanut Reino Helismaa , Ohjannut Lauri Pihlainen.

Voi, että meillä oli hauskaa. Tuo Kätkänjoen kesäinen näytelmä oli tosi hauska ja naurattava.

Pitkästä aikaan sai nauraa koko sydämestään ja tuntea hulvatonta kesäfiilistä.

Näytelmä oli suorastaan farssinomaisin piirtein höystetty. Kertomus suutarista, tyttärestä, oppipojasta ja tietysti Skotti turistin tölväilyistä. Kun huomioi, että kaikki näyttelijät ovat amatöörejä tulos on uskottavan hyvä. Mahtavia rooli suorituksia teki suutari ( Terho Hakojärvi) todella hipoi jo ammattilaisen otetta. Niin lupsakasti ja pohjalaisen jörrin ottein roolihahmo kulki, että kyllä papukaijamerkin paikka on.

Toinen suuren kiitoksen arvoinen esitys oli Sandy Oyester MC Oyester ( Pentti Mäkynen), uskomaton mies.

Viime vuonna hän nauratti kuoliaaksi puhelinmiehen roolissa. Vaan nyt hän oli Skotti ja ei sanoin voi ketoa kuinka hauskamies on kyseessä. Kun näkee arkisen jokapäiväisen olemuksen, mietin mistä tuo mies on oikeesti tehty ? Hänen luomansa tyyppi on jotenki naurettavuuden huippu niin nytkin, silti hyvää työskentelyä.

En halua unhoittaa ketään vaan kokonaispanos oli nappijuttu. Mainittakoon vielä Mummo ( Anneli Palolampi),

kesävieras Hillevi ja talollinen Kölvi olivat tosi hyviä suorituksia myös.

Kiitan ja kumarran tuon kyläseuran työstä. Todella ihanaa kun koko talvi harjoitellaan ja sitten kesällä suodaan meille ihana tuokio kesäteatterin maailmasta nautinnolla.

Tuolla Kätkänjoella todella osataan ja se rohkeus millä heittäydytään mahtaviin suorituksiin.

Yleensä pohjalainen mies vain murisee ja tekee mitä eukko sanoo vaan nurkantakana murisee isoin kirjaimin.

Kaikille näytelmän miehille isooo hatunnosto.

Näin meni ihana iltamme ja vielä sen jälkeen menimme kylään sukulaiseni luo. Ihanaa oli monessa merkityksessä ja odotan jo seuraavaa kertaa.

Jälleen kiitän kaikkia vierailijoita ja kiitos kun jätette viestejä .Viiden tuhannen käviän vierailu täyttyy kohta ja ajattelin palkita sen henkilön jollain kivalla jutulla. vielä odottelemme ja lähempänä kerron miten osallistut.

Hyvää viikkoa kaikille :)

Olenko jo Muumiutunut ?

2011-06-13T15:17:00.000+03:00

Arvotan hyvin paljon Tove Janssonin taitoa vain muutamin vedoin luoda nuo mainiot Muumit. Tarinat joihin kuvitus kuuluu on kasvattava ja sillä on aina opetus tarkoitus.

Minä en ole erityisesti mikään Muumi-fani, mutta kaupassa näin tämän ja totesin, tuon minä haluaisin.

Jotenki se on juuri kuin minä jolla on harakan mieli ja romanttisia ajatuksia. Värikin jotenki natsaa nyt minun sielunmaisemaan. Olenhan tosi tätisininen mutta nyt menisi tuo vanhanrosan sävykin. Kesä tekee jotenkin hömpäksi kait.

Kysyin ukko-kullalta mikä hänestä olisi kiva ja hän piti tästä. Tuo on kuva jossa oli aikoinaan teksti, kukahan lohduttaisi Nyytiä. Tykkäsin myös siitä vaan on se jotenki arkisempi minulle.

Entisaikaan eli kauan sitten luin sarjakuvia Muumeista. Kävin Lillanissa katsomassa kun Pöystit esittivät Muumeja ja mukana oli ihana Elina Salo. Siitä on siis kauan aikaa. Koko Muumius jotenki jäi taakse ja unhoittui. Yht'äkkiä taas tuli uusi nousukausi ja lapsista Muumit olivat tosi ihania. Aloin syrjäsilmin katselemaan, että onko ne nyt niin ihania. Hesarikin julkaisi Muumi-sarjista ja aloin sitä lukemaan. Jokin sai taas mielenkiinnon ja olen hämmästynyt kun tykästyin. Siksi varmasti nämä uudetkin astiat ovat mieleeni ja samoin se mustavalkea astiasto Muumeista.

On meidän kotimme ovella ollut tuo pieni Muumitaulu n. 30 vuotta. Saimme sen aikoinaan ystäviltämme lahjaksi ja siitä asti on ollut ovikoriste. Sopii meille jotenki ja kertokoon, että täällä asumme.

Tuo posliinikello on Kansallis pankin jokin lahja. Siinä sen viehätys, kellolla voi soittaa ja tosi kaunis väri, koboltti ja kupari. Onhan se myös historiallinen, ei ole Kansallis pankkia olemassakaan.

Näi jutustin sateen raikkaassa päivässä. Kiitos sinulle joka viestin jätit ja kiitos kaikille jotka sivuilla käy.

Toivotan mukavaa viikonalkua

Suven suloisuutta

2011-06-08T14:04:00.000+03:00

Tule hyvä kakku ja tuleehan se. Viime vuonna jo keksin istutelle kasveja vanhoihin kakku- ja piirakka vuokiin. Osa talvehti hyvin ja osa upahti ja nyt minulla on vain tämä "piirakka". Muut tuli annettua eteenpäin.

Olisi vielä hyvä kakkurengas vaan nyt säästän sen johonki myöhempää tarkoitusta varten.

Tälläiset istutukset ovat helppoja hoitaa ja ovat kiitollisia laiskalle.

Viime vuonna istutin tuon alppikärhön isoon ruukkuun, yhtään kukkaa se ei tehnyt.

Tänä keväänä luin sille madonluvut ja sanoin heittäväni koko roskan pois.

Kylmien ilmojen vuoksi nuo kukkahommat siirtyi ja kun aika tuli.

Oli kärho täynnä uusia alkuja, enkä raaskinut koskea siihen.

Nyt hän palkitsi minut ja tekee kukkia. Ensimmäisistä otettiin kuvat ja näin söpö on.

Kyllä kesä on ihana, mutta voi noita iniseviä hyttysiä. Meillä tuntuu olevan tuossa ulkoovella pataljoona valmiina hyökkäykseen kun ovea raottaa. Onneksi vielä on selvinnyt pienin vaurioin mutta voiteet ovat esillä jos tulee kipeeksi iho.

Tänään on myös tuolla meidän taivaalla järisyttävä meteli. Kauhavan lennostolla on ilmasota harjoitukset. Vähän väliä lentää jätti suuria helikoptereita ja jyrinä valtava. Toisaaltaan ihan mukava katsella kun noin suuria hekoja en olekkaan usein nähnyt. Siis ohjelmaa on ja ei tarvi kuin istua terassilla.

Toinen jyrisiä on tänään huoltomiehen ruohonleikkuukone. Vaan tulee niin siistiksi pihapiirimme.

Nauttikaa kesästä ja kiitos käynnistä ja kommenteista.

Kesäkuu toi kukki pihaani

2011-06-03T22:38:00.000+03:00

Tänään kauniin päivän innostamana, laitoimme pihalle ukko-kullan kanssa kesäisiä kukkia.

Tämä on meidän pihasta , jossa on kivistä tehty kukkapenkki ja siihen laitoimme rukuissa kukkia.

Minä laittaisin enemmänki kivisiä pihoja vaan ei sovi tälläiseen maalaiskaupunki rivitaloon.

Etualalla on minun ihana yorkki-poikapatsas. Se on muistona ajoista kun koiruutemme vielä elivät.

Minulla on keräilynä ollyt kaikenlaiset yorkki asiat ja erityisesti postikortit.

Puinen siili ovensuussa ja puutarhatonttu 80-luvulta ovat vanhan kotimme peruja.

Tämä on terassin puolelta , ihanan värisiä pelargonioita laitoin.

Iso lumpeenkukka on omatekemässäni saviruukussa jossa pikku Myy vahtii kukkaansa.

Ihanan näköistä tuli jahka vielä kasvavat niin sitten se kasvien runsaus tekee sen kesän tunteen.

Onneksi ovat lupailleet lämpöistä vaikka jonkin verran sadekuuroja.

Olen tässä viettänyt vähän sellaista laiskaa aikaa, jotenki se näyttelyn pystytys vein kaikki voimat.

Piti muistaa sata asiaa koska halusin kaiken juuri minun näköisen jäljen näkyvän.

Nyt olen tässä vain huokaissut ja tehnyt ihan erijuttuja, ettei tulisi paineita.

Kävijöitä on ollut mukavasti ja lapsia aika paljon.

Olin taas kertomassa yhden koulun lapsille nukeista ja tarinoita niistä.

Tänään yksi isä kaupassa kertoi, että heidän poika oli kovasti innostuneesti kertonut mitä kaikkea oli nukeistani kuullut näyttelyssä.

Mieleni tuli hyväksi koska oli kysymyksessa 7 vuotias poika.

Tytöt ne tykkää ja kertovat minulle omista nukeistaan ja se vasta ihanaa on.

Näyttelyn myötä olen saanut taas uudenlaisia näkökulmia lasten ajatuksiin.

Täällä maalla ovat nuo ala-aste ikäiset vielä lapsia, eikä jo varhaiskypsiä koviksia.

Toivotan sinulle mukavaa kesäkuun alkua ja kiitän kun kirjoitit viestin minulle.

Blogi tökki tänään

2011-05-27T11:52:00.000+03:00

Pieni tiedote: En pysty kommentoimaan ketään ja missään. Valitan ihania juttuja olen lukenut tänään , vaan minä en pääse mukaan. Yritetään etsiä vikaa, sori

Nukke- ja nukkepostikortti näyttely

2011-05-26T23:07:00.000+03:00

Nyt viimeinkin se minun kokoelmieni näyttely on avattu. Monta mukavaa tuttua sain halata ja olen kiitollinen heidän läsnäolosta. Siten sai juhlantuntua ja tunnelma oli ihana.

Tämä alaston nukke oli kymmenvuotiaiden poikien yksi suosikkeista ja kolme muutamaakin hiukkasen enemmänki alastonta . Kännykkäkamerat oli ahkerassa käytössä. Jotenki en ollut osannut edes kuvitella, että paperinukketaulu jossa nukella on paljaat rinnat voi saada sellaisen ryntäyksen. Vielä olisin ymmärtänyt ehkä jotenki hiukan vanhemmista pojista, nämä oli vielä "vasta tissistä vieroitetuja". Kyllä tyttöjä nauratti moinen tirkistely ja me aikuiset olimme suorastään hämmentyneitä. Hyvä kokemus, nyt tiedän mikä on pikku poikien suurinta ihailua, paijata pronssipatsaan tissejä.

Tässä esillä olevista postikorteista huono kuva, koska kaikki on isojen pleksien suojassa. Valokuvaaminen oli aika hankalaa jos ei heijasteita saa pois. Kortteja on 120 klp siis kiinnotuneille pieni makustelu tuokio.

Tässä tämä minun Harikka-poika joka on myös mukana näyttelyssä. Nukke on nukkekotinuken kokoinen. Tein punertavat hiukset ja viiksi- ja partaletin. Alusvaatetus on myös minun tekemät. Tuon upean nahka-asun teki minun naapuri joka on näpsäkkäsorminen nainen. Lisäksi on upeat saappaat,moottoripyörälaukku sekä kypärä. Tosi hyvin toteutettu kokonaisuus. Harikkapyörän ostin kirpparilta ja on aivan oikean kokoinen.

Lapsia on käynyt jo ensihetkistä asti paljon ja siitä olen iloinen. Heillehän nuo nukkeasiat juuri kuuluu ja tietysti tälläisille hassahtaneille lapsenmielisille aikuisille. Nyt voi joku taas sanoa ,että olen hölmö kun olen noihin nukkeihin hurahtanut. Onneksi moinen ei minua haittaa ja nukkeja teen omaksi iloksi ja joskus ne saa lapset joilla ei ole ollut nukkea.

Kiitos sinulle joka vierailet sivulla ja tietysti kommenteista. Toivotan kaikille mukavia päiviä ja luultavasti tarvitsemme sateensuojaa.

Koiruuksia ja ihmisiä.

2011-05-21T22:06:00.000+03:00

Hän on pikardienpaimenkoira Taikurin Bianca. Kotoisasti Mantu ja minä olen hänen kummi.

Mantasta tuli nyt Suomen muotovalio. Sen on ansainnut tuo niin ihanan luonteinen ja kaunis koiruus.

Maalasin posliinitaulun Mantan emännälle lahjaksi. Vaan välimatkamme on sen verran pitkä, että taulu oleskelee minun kaapissa vielä. Täytyy seuraavalla kerralla kun matkaan pohjoiseen viedä perille.

Vihdoinkin oli aika mennä katsomaan Kontiaisen kyläseuran hauskaa näytelmää. Tämän kevään näytelmä oli "Kuurenkympin villitys" kirjoittanut Toivo Pekurinen . Taas sai nauraa kun lesket tappeli leskimiehestä.

Onhan se julma totuus, että yhtä vanhempaa miestä tavoittelee vähintäin kaksi naista.

Monenlaisien väärinkäsitysten väännön jälkeen joku sai ,joku ei sitä kaipaamaansa rakastaan.

Kaikella kunnioituksella taas kyläläisien uurastuksesta kiitos ja yleisöäkin on riittänyt.

Juuri näinkin saadaan pidettyä kylässä yllä tapahtumia ja jokainen saa olla mukana omien voimiensa lailla.

Emännät olivat keittäneet hyvät kahvit jota nautimme väliajalla ja tuoretta nisuakin oli tarjolla.

Nuo kesän hauskimpia kokemuksia ovat pienet kyläseurat ja heidän näytelmänsä.

Taas kierrämme niissä mahdollisuuksiemme mukaan ja nautimme letkeestä kesä fiiliksestä.

Anteeksi kun en ole oikein joutanut kirjoittelemaan, hässäkkä jatkuu kun ovet aukeaa minun kesäiseen lapselliseen näyttelyyn ensiviikolla. Jo avajaispäivä pelottaa kun yli viisikymmentä pientä koululaista tulee katsomaan nukkeja ryhmässä luokkaretken ominaisuudessa. Siinä varmasti on hässäkkää .

Oikein mukavaa toukokuun loppua ja nautinto väri on vihreää sen jokaisessa sävyssä.

Antiikki kirppari ja rompetorilla

2011-05-14T16:18:00.000+03:00

Aamulla varhain teimme siivouksen ja saimme pyykit naruille ja lähdimme kulkemaan.

Pitkästä aikaan sellainen laiskottelu päivä ja mukavan rentouttavaa.

Ensin menimme rompetori tapahtumaan. Sieltä en löytänyt muuta kuin ihanan pyyheliinan (uusi)

Sellainen vaalensininen josta sain mukavan vieraspyyhkeen. Pyyhe on ommeltu kauniiseen ripustukseen.

Ukko-kulta osti munkkeja ja kauraleipää. Leivän tuoksu suorastaan taivaallinen.

Tarjolla ei ollut muuta sopivaa joten jatkoimme matkaa. Kohde oli Myllymäellä.

Vanhassa isossa hirsitalossa sijaitsi Antiikki-kirppis. Olimme siellä ensikertaa joten ihan uusi juttu.

Tarjolla oli vaikka mitä ihanaa, mutta ei juuri sitä mitä haeskelin.

Ukko-kulta löysi kirjoja ja minä taulun.

Tuon yllä olevan taulun ostin. Halvalla sain ja kuvasta pidin erityisesti.

Gösta Bohlin -taideliike Tukholma on leima takana. Vanha on, jotenki vielä kehys pysyi kasassa.

Mikään taide- aarre tuo ei ole vaan suloinen kuva.

Sanoin ukko-kullalle,että pitäis myydä seiniltä jotain pois, että saisin uusimmat taulut tilalle.

Pienen kotimme seinä- kapasiteetti on rajallinen.

Vuosien saatossa on tullut kyllästyminen ja haluaisin uusia näkymiä.

Juuri siihen tuo Harlekiinipoika sopii.

Vielä laitan kuvan tälläisestä herkusta jonka myös näimme.

Auto Chevrolet n. 1920 luvulta ja omistaja on Kimmo Korpela.

Kun olimme ropetorilta lähtemässä pois sanoin jos jotain ostaisin ja varat sallis niin tuo haluaisin.

Tuo väri oli auringon paisteessa kuin etelän meret.

Mukavaa viikkoa kaikille ja varokaa kavalia säätiloja. Joka paikassa on yskiviä ihmisiä.

Se kertoo siitä, että on liian heppooset vaatteet ollut päällä.

Hattu-taidetta

2011-05-09T10:03:00.000+03:00

Mielestäni hattukin on taidetta, varsinki nuo entisaikaiset. Tuotakin hattua tein monta päivää

melkein tuli epätoivo. En ole saanut varsinaisesti mitään opetusta noihin hattuihin.

Olen vain yrittämisen kautta niitä tehnyt. Materiaali vaikuttaa myös paljon. Vuorisilkki

ja luonnonsilkki ovat tosi vaikeita niiden valtavan purkaantumisen vuoksi.

Tämä nukke on antiikki repro AM 390 jonka tein toissa syksyn kurssilla.

Hän sai nimekseen Ameli'e.

Nukke on saanut kaikken vaatetuksen ja valokuvassakin kävi.

Odottelee hetkeä jolloin pääsee vitriiniin näytille.

Vaatetus on luonnonsilkkiä joka on kaunista roosaa.

Muuten kun eilen saimme nuo näyttelyyn menijät kuvattua.

Havahduin, että olen uskomattoman paljon käyttänyt vaaleaa roosaa.

Siksi se minua kummastuttaa koska olen sellainen sinisenvärin rakastaja.

Nuorena olin pukeutunutkin sinisiin vaan nyt on oma pukeutumisvärini

muuttunut enempi lilaan, harmaaseen, ruskeaan ja mustaan. Olen värianalyysin mukaan

talvi-ihminen ja minulle sopii niin voimalliset värit.

Tänään nautin itseni hemmottelusta ja menen kampaajalle.

Saan uuden helpon kesäisen ilmeen ja nauttia kun joku tekee sen minulle.

Kiitos sinulle joka jätät kommentteja, ne suuresti minua ilahduttaa.

Toivotan mukavaa viikkoa, oliskohan jo kesäistä....

Iloista toukokuuta

2011-05-02T14:48:00.000+03:00

Kiitos Olivieno ♥ sain tämän blogista "olen kotona" Hauskaa kun joku muistaa näin ♥

Tälle päivälle näytän teille pienen suloisen vauvan ( n. 25 cm). Posliininukke Dream baby AM 341. Tämän antiikki-repon tein kevään kurssilla. Hän on tosi suloinen kauniilla silmillään katseleva. Vaunut ovat ukko-kullan ostamat ja tein niihin petausvarusteet. Vauvalla ei ole vaatteita vain vaippahousut jotka tein sille heti koemielessä. Kankaat ja pitsit ovat valmiina kunhan kerkiin joskus tehdä vaatetuksen. Ensin ajattelin kastemekkoa mutta nyt on sellainen empätiedä olo. Mietiskelen mitä mieleni tekevi ja jos syntyy ajatus oivallinen, sen teen.

Toivotan sinulle kauniita kevät kelejä ja mukavaa äitienpäivää 8.5

Kevättä

2011-04-25T22:56:00.000+03:00

Seinäjoen kansalaisopiston kuvanveisto ryhmän näyttely satoa ovat nämä. Hauska ryhmä pieniä veistoksia, varsinki nuo joogaajat. Kuva on näyttelytilan yksi sivuhylly, en tiedä tekijöistä. Tuo savi on mukava materiaali ja sen taitajalle on hyvä työstettävyys. Minulla ei ole taitoja tuohon mutta silmäniloa saan niistä. Yhden kurssin aikoinaan kävin keramiikka ryhmässä , ihan hyvä kokemus. Kumminki ei ollut oikein minun juttu. Vaatii voimaa käsistä ja sitähän minulle ei ole.

Kevät se tulee vauhdilla ja koivunsilmut jo isoja. Pian maisemassa on aavistus vihreetä. Lintujakin alkaa olla jo monenlaisia ja "meteli "sen mukaista. Kaikilla vain lemmenkutsusoitot päällä. Kilpakosijoitakin tuntuu olevan ja siinä höyhenet pöllyää. Minusta on hauska seurata tätä kevääntouhua.

Toivottelen mukavaa viikkoa sinulle ja pysykää terveinä. Meillä täällä on kulkemassa flussaa joka väen kaataa sängynpohjalle. Hymyillään auringolle.

Kaunista pääsiäistä

2011-04-21T15:39:00.000+03:00

Toivotän tämän Hildegardis von Bingenin myötä pääsiäistä sinulle.

Hän on saksalainen nunna, joka on niin sanottu Speltti- viljan ja erilaisten yrttien "äiti". Hän arvosti ja vaali elämän yksinkertaisuutta. Luonnosta saa kaiken minkä ihminen tarvitsee. Ruoka ja yrtit joilla voi hoitaa ja parantaa ihmistä . Hän valisti oikean ravinnon tärkeyttä ja juuri tuo Speltti-vehnä antoi terveyttä, sen ravintoarvo oli ja on erittäin hyvä. Hän loi myös omalla aikakautenaan yrteistä tehtyjä rohtoja ja niitä nautittiin erilaisiin vaivoihin. Yrteistä uuttamalla voiteisiin lisäen sai erinomaisia ihonhoitotuotteita. Saippuatkin olivat myös yrttipitoisia, aina sen mukaan mihin sitä käytettiin.

Tuon Hildegardisin aikaan nunnat kulkivat kivisissä luostareissa hiljaa, suurissa kirkkosaleissa kaikui heidän kauniit gregoniaaniset laulut. Rukouksessa alaslaskeutuneena hiljaa heidän sanansa kuiski ylös. Kun nunnaksi vihkiytyi lupautui elämään köyhyydessä sekä olemaan vaatimaton. Arkinen työ yhteisöissä vaati paljon aikaa ja tarvittiin monenlaisia taitoja, että ruokaa riitti jokapäivä ja siitä raatu ravinto hyvää. Luostarit olivat hyvin sisäänpäin eläviä ja vain ulkopuolelta hankittiin sellaisia asioita joita ei itse pystytty tuottamaa. Maataloudessa oli mahdollisesti joku miespuolinen renki ja hänkin luostarin ulkopuolelta. Piispat ja papit olivat silloin aina miehiä ja kävivät nunnaluostarissa pitämässä kirkollisia toimituksia ja poistui sen jälkeen paikalta. Luostarin johtavana nunnana oli Abbedissa jonka valtikan alla elettiin.

Tämän oli pieni lukuhetki ajasta jolloin hiljaisuus oli elämänarvona tärkeä. Kun elimme tuota hiljaista viikkoa ei monikaan muistanut sitä. Samoin tuntuu kuin itse pääsiäinenki on vain eräänlainen syöminki ja juominki aikuisille . Lapsille se on karkkia valtaisia määriä. Ensiviikolla ollaan levottomia liiasta kaikesta.

Meillä täällä pohjanmaalla on lankalauantaina pääsiäis- trullit virpomassa ja illalla mennään katsomaan pääsiäisvalkiaa eli kokkoa.

Oikein mukavaa ja iloista pääsiäistä sinulle ja hymyile auringolle ♥

Kädentaitoja ja kuorolaulua

2011-04-17T19:00:00.000+03:00

Olimme kuuntelemassa tosi upeaa konserttia Alavudella. Kuoroja johti Romuald Podles'ny.Konsertissa esiintyi Mettumaarikuoro, Kurikan Nuijamiehet, Kauhajoen Kamarikuoro ja Alavuden Mieslaulajat. Jokaisella kuorolla oli omaosio n. 8 esitystä sen lisäksi vielä Mettumaarikuoro ja kamarikuoro yhdessä. Heidän yhteiesiintymisen ohjelmisto oli tosi ihanaa kuultavaa . Nuijamiehen ja Mieskuoro lauloivat yhteisesti upean ohjelman. Siitä voi sanoa , että suurta nautintoa korville. Kyllä iso kuoro hyville miesäänille on tosi mahtavaa kuultavaa.

On se ikävää kun täällä maaseudulla järjestetään harvoin tälläisiä tapahtumia niin luulisi tuvan olevan täysi. Kun nää eivät harrasta tuota kultturia ja nytkin kun katselin millaisia ihmisiä oli niin ajattelin hyvä kun meitäkin on joita kiinnosti. Meitä oli sentään mukava määrä mutta enemmänki olisin suonut.

Kävimme myös tutustumassa Seinäjoen kansalaisopiston kevätnäyttelyihin. Voi minä vain huokaan niin ihanan taidokkaita töitä oli esillä. Ylläolevassa kuvassa on ihana nukkeveistos joka on kuvanveistoryhmäntyö. Valitettavasti nimi katos mutta ihanstuttava on työ.

Jokaisessa näyttelyhuoneessa on jokin työ joka vie katseeni ja saa minut kokemaan hyvänmielen. Tässä on ehdoton suosikkini keramiikkaryhmästä. Tekijä on Leena Puntanen teoksennimi Curriculum Vitea eli Elämän kulku. Siinä tuoleilla kerrotaan elonkaari niin kauniin koskettavasti. Tuo on teos jonka haluaisin tuohon eteeni ja varmasti en kyllästyis katselemaan. Se oli niin kertova ja ajatuksia herättävä. Onnittelut tekijälle.

Viikonloppu meni monenlaisissa merkeissä ja monta tuttua tavattiin ja halattiin. Nyt kun minä sain paljon iloa toivotan myös sinulle iloa ja kevättä.

Opistojen kevätnäyttelyt.

2011-04-10T14:27:00.000+03:00

Kiertelin tänään noissa lähikuntien kansalaisopistojen kevät näyttelyjä katselemassa. Voi kyllä niissä opistoissa on jälleen tehty upeita töitä ja niin monella erialalla. Tänä päivänäkin kansalaisopistoilla tehdää upeaa työtä. Niiden antamat opetukset monissä kädentaitolajeissa on ainutlaatuisen hyvää. On paljon ihmisiä jotka tykkäävät tehdä ryhmässä sen sosiaalisen kontaktien vuoksi. Hyväpuoli vielä sekin, vuosimaksut ovat edelleenkin hyvin kohtuullisia. Voi sanoa, että ovat melkoisesti jokaisen ulottuvilla. Silloin harrastus on hiukkasen hintavaa kun materiaalikustannukset ovat kalliin puoleisia ja matkat pitkiä. Omakohtaisesti juuri harrastuksiani rajoittaa nuo matkat eri kuntien alueelle. Minulla kun pitää olla tuo autokuljettaja ja se pitkä odotusaika on lisäharmi.

Ähtärissä oli kädentaitoja esillä ja sieltä nämä kuvat. Yllä olevat vaunut on entisöinyt Sakari Pohjola. Tosi upea ja ainutlaatuinen työ. Kertoivat vaunujen olevan kirpputoriostos. Metalliosat on puhdistettu ruosteesta ja maalattu metallimaalilla. Puuosat on puhdistuksen jälkeen vain vahattu. Upeaa ei voi muuta kuin ihmetellä moista aarretta.

Nukkeneiti on suloinen kaikissa pitsiunelmissaan. Nukentekijä on Raija Pohjola ja osaavat kädet hänelläkin. Ähtärissä nukkekursseja on pidetty jo 10 vuotta, Kaisa Karalan opetuksella. Tosi paljon kauniita nukkeja siellä on tehty vuosittain. Minäkin olen käynyt siellä asti joka vuosi vuodesta 2003'ta.

Opettajan innostavuus on tärkeä osa oppimisesta. Vaikka matkat sinne ovat hankalia minulle olen aina ollut ja nauttinut oppisen ilosta. Kaikessa opiskelussa oli se mitä vain on innostaminen ja kannustaminen tärkeä osa koko kurssin perustaa. Vain siten saavuttaa jokainen niitä onnistumisen kokemuksia.

Ensi syksynä kun taas kansalaisopistot aloittaa kokoontumisensa. Katsele mikä sinun taitoja vastaava oppimisympäristö olisi. Ei niin kiire voi olla ettei kerran viikossa suo itselleen muutamaa tuntia hyvässä seurassa hauskojen harrastajien parissa. Sinäkin voit oppi ja kehittyä oikein tekijäksi .

Hyvää keväistä viikkoa sinulle ja kiitos kommenteista. Hauskaa kun joku käy ja viestittää. Tule toistenki.

Kirpparilta kirjoja

2011-03-31T13:04:00.000+03:00

Löysin nämä kaksi kirjaa viime kirpparimatkalta. Onkohan minusta tullut ihan höpsö kun katselen noinkin lapsellisia kirjoja. Rakastan vanhaa ja varsinki elettyä ja ollut entistä aikaa. Yllä olevassa kirjassa on ihania kuvia vanhoista leikkikaluista. Niiden katselusta tulee niin lämpöisen hyvä mieli. Kirjassa on myös kaavoja leikkikalujen valmistukseen hyvillä ohjeilla. En tiedä teenkö mitään niistä itse mutta jo katselukirjana mukavia hetkiä vietän.

Tämä Kai Lintilän kirja on ihana kuvallinen sekä sanoin varustettu matka oikeaan vanhan ajan jouluun. Tuota kirjaa täytyy syksyllä oikein tosissaan tutkailla jos vaikka tekisin jotain jouluista. Kirjat olivat löytöjä tosi edullisesti, en tiedä saako niitä jostain ja millä hinnalla.

Kevät jo menee huristaen ja huomenna varokaa aprillaajia. Tänään aurinko paistaa ja lintusyöttölässä on vilskettä. Pienen pesäpöntön päällä talitiainen esittää kauneinta kosiolauluaan. Toivon ,että kumppani löytyy ja saamme seurata lintuperheen touhua. Tuota kosiolaulua on jatkunut jo viikko.

Mukavaa viikkoa sinulle ♥

Haaste mitä mielessä nyt

2011-03-28T14:39:00.000+03:00

kuka-mitä-missä-milloin ?

Kuka

Olen tässä 8 kuukauden ikäinen. Hiuksia ei ollut ja äitini olisi niin halunnut laittaa minulle rusetin. Siihen olisi tarvitti vähintäin hakaneula. Myöhemmin karvankasvu on ollut suotuisa. Lapset ja ystäväni antoivat aikoinaan minulle nimen sirkkis. Pienänä kutsuin itseäni iikaksi, kun oli sen verran nuo kirjaimet hukassa. Syntyisin olen stadilainen ja kampaajana 45 v. Lisäksi olen opiskellut paljon muuta ja hyvin antoisia asioita. Nykyisin eläkkeellä.

Mitä

Olen ulospäin vilkas ja seurallinen. Tehnyt kaikkea mahdollista mitä kädentaitaja vain voi. En osaa oikein olla tekemätön. Perimänä olen saanut ehkä hiukkasen pedantin luonteen. Tykkään kun ympärillä on järjestys. Olen lavastaja ja koti saa uudistuksia kun teen erilaisia asetelmia ajankohtien mukaan. Perusluonne on harakka olen romanttinen hössääjä myös ja perso kaikelle kauniille ja kiiltävälle.

Missä

Asun etelä-pohjanmaalla pienessä kaupungissa, muutimme tänne v.1998 eläkepäiviä viettämään. Minun eläke ikä ei vielä silloin ollut ajankohtainen vaan tuo ukko-kulta jäi virkaeläkkeelle. Opiskelin ja tein kaikenlaista kivaa muutaman vuoden. Omakotitalossa asuimme ja viljelimme kaiken puutarhassa minkä myös söimme. Sairaus yllätti ja muutimme rivitaloon n.3 vuotta sitten. Minäkin olen nyt jo koko eläkkeellä ja nautimme yhdessä elämäntilanteesta.

Milloin

Muutaessamme tänne toivoin saavani toimia aktiivisesti uudella kotipaikalla. Nämä pohjalaiset eivät ota joukkoonsa "junan tuomia", kaine pelkää jotain menettävänsä ? Onneksi muutama joka on muualta myös, otti lähelleen. Yksinäisyyden seurauksena olen kiinteämmin harrastanut asioita joita voin yksin tehdä. Kursseilla käyn ja opetan posliininmaalausta kansalaisopistossa. Tietokoneen myötä on ollut lisäksi FB'ssä ja kirjoitellut blogeja. Päivät menee mukavasti kun on ympärillä mieleisiä asiota. Vapaus olla ja mennä. Hiukkasen olen myöhään valvoja ja aamuisin tykkään nukkua. En pidä kiireesta koska hosuminen tekee hulluksi.

Mitä mielessä nyt

Viimeisiä kevään opiston tunteja jäljellä ja loma alkaa. Yksi unelmakin toteutui kun sain painosta noista tekemistäni kansallispuku-nukeista postikortit. Olen viime syksystä asti tehnyt ahkerasti asioita tulevaan näyttelyyni. Keväällä avataan näyttely minun nukeista ja nukke-postikorteista. Ohessa on muutakin nukkeiluun sopivaa kuten joitain paperinukkeja. Siis aika lapsellinen juttu.

Tähän minut haastoi Marja-Leena, kiitos . Pyyntö oli, että haastan jatkajia. Minulla kun ei ole niin paljon lukijoita, että en osaa jakaa kenellekkään. Vaan sinä lukijani jos haluat jatkaa olisin iloinen jos ottaisit osallitumisen tähän. Anna vinkki niin käyn tutustumassa sinuun ♥

Ongelmia sivulla

2011-03-27T18:34:00.000+03:00

Sain uudestaan laitetua tämän kuvan. Jotain häikkää oli tapahtunut ja kaikki kuvat olivat kadonneet viimeisen kirjoituksen sivulta. Koska kirjoitus kertoi kuvista ja asioista niihin liittyen, poistin koko kirjoituksen. Ei halua kirjoittaa uudestaan tekstiä en olisi sitä tarkalleen enään muistanut. Kirjoitan kun aikaa ja ajatuksia tulee.

Näiden kauniiden santtujen kera toivotan hyvää viikkoa.

Vanhan valokuvan tarinaa

2011-03-19T16:16:00.000+02:00

Vanhoja valokuvia vuosien takaa on monissa blogeissa ollut esillä. Päätin minäkin laittaa kuvan josta en muistanut mitään. Serkkuni avulla arvuuttelimme tuo kuvan ottoaikaa. Kuvassa olen minä ja sisareni sekä serkkutyttö. Oikealla oleva sisareni on arviolta noin 6 tai 7 vuotias ja serkkumme on parivuotta nuorempi. Niiden arviolta olen minä noin 12 vuotias. Kuva on otettu Korkeasaaressa jossa kävimme kun sukulaisia tuli lapsineen meille kylään.

Nuorempien ja minun välinen kokoero johtuu siitä, kun saavutin oman pituuskasvuni hyvin nuorena. Minulle tuota pituutta tuli 174 cm. Isäni suku on hyvin pitkää ja hyväryhtistä joukkoa joten en ollut heidän joukossa mitenkään poikkeuksellinen. Nuo nuoremmat tytöt ovat sellaista keskiverto pituutta, alle 170 cm.

Isäni oli liki 2 metriä ja muutenki aika isomies. Meistä serkuksista vain muutama sai reilusti pituutta joka oli noilla vuosikymmenillä harvinaista. Seuraavassa sukupolvessa on taasen useampikin saanut pituutta reilusti. Muutenki tämän päivän nuoret ovat selvästi pidempiä kuin aikaisemmin.

Samoin suvussamme on luonnonkiharuutta osalla enemmän ja joillakin hiukset kuin rautalankaa. Isälläni sekä äidilläni oli ihanat kiharat ja sisarellani samoin.Minulla ja veljelläni vain jonkinmoinen taipuisuu. Tuossa kuvassa on hiukseni kuin variksenpelätin.Todennäköisesti olen ollut jonkinmoiset papiljotit päässäni ja siitä tuo kaameus. Olen jo tuohon aikaan kapinoinut äitini tahtoa vastaan. Seitsen vuotiaana ilmoitin äidilleni, että minusta tulee kampaaja, sitten laitan hiukseni just niin kuin tahdon. Niinhän minusta tuli ja otsatukka oli alussa niin silmillä kuin vain voin. Syy siihen tuli siksi kun äitini ei antanut leikata otsista. Hänen uskomus oli, että lapsista tulee häiriintyneitä kun karvat peittää silmät. Paljon vuosia myöhemmin aloin paljastaa otsani ja viihdyin ilman otsatukkaa.

Tuollainen kerronta syntyi tuosta vanhasta kesäisestä kuvasta. Tänä päivänä minusta on ihana katsella kuvia vuosien takaa ja yrittää muistella mitä kuva kertoo. Onneksi serkkuni antoi tuon kuvan ja ihana katsella kuinka aika on vierinyt. Tuo hiusteni vehnänvaaleus on muuttunut paljon. Jo nelikymppisenä huomasin että, omistin ensimmäiset harmaat hiukset. Siitä muutama vuosi eteen päin lopetin värjäämisen ja nyt minulla on valkoinen edestä ja takaa raidallinen vaaleanruskea. Aluksi ystävät moitti väriäni vaan ei kauaakaan kun joku kysyy kuinka tuollaisen värin saa. Hiukkasen erilainen on tuo minun hiusväri ei ole totuttu näkemään minun ikäisillä naisilla. Amerikassa miehillä on samalla tavalla vaalentuneet hiukset. Kumminki pidän itse siitä minkä Luoja minulle antoi.

Elo kulkee ja me muutumme matkalla sen. Kaikissa vuosissa on ollut hyvät ja huonot puolensa. Onneksi iän myötä särmät hioitui pois ja nyt osaa katsoa eilistä hyvillä mielin. Kapinoinnista on jo hirmu kauan ja nyt osaa olla suvaitsevaisempi sekä suopea elämälle. Kaikki me toisiamme kasvatamme niin hyvässä kuin pahassa on opittava hyväksymään itsensä ja oikea tapa elää, sovussa kaikkien kanssa.

Hyvää viikkoa kaikille♥

Naistenpäivää

2011-03-07T23:40:00.000+02:00

Tämä vanha kaappi Anoppilasta sai kunnian kertoa naisen elämästä. 8.3 on jo perinteiseksi muodostunut Kansainvälinen naistenpäivä. No miksi kaappi? Siksi. eikö perinteisisesti entisaikaan irvailtu kuka sen kaapinpaikan perheessä määrää. Onneksi sitä ei normaalisti enään kukaan yksipuolisesti määrää. Eletään tasa-arvojen maailmassa. Tosin eivät ikävä kyllä kaikki vieläkään ole tasa-arvoisia kumppaniensa kanssa.

Normaalistihan entisaikaan mies se sanoi miten toimitaan ja miten "meillä eletään". Yhä useimmin myös naisen ääni kuuluu ja hänkin saa päättää. Paras päätös on kumminki yhteinen päätös. Esimerkkinä voin kerto , että minä kun olen ollut kokoelämäni sellainen eläinhullu ja koiria on piisannut. Aloin noin vuonna 75 puhumaan ukko-kullalle ,että koira pitäisi saada. Hän oli alussa hiukkasen vastahankainen ja samoin lähisuku. Olin harrastanut isoja koiria ja kaikki väittivät niistä olevan vain riesaa. Sitten jaksoin puolustustani ja ilmoitin,että olisin ottamassa niin pienen koiran, että kukaan ei voi valittaa. Ystäväni sanoivat senkun ostat ja siinä tuo tasa-arvo astui kehään. Mielestäni perheeseen ei voi hankkia minkäänlaista eläintä ilman, että jokainen kannattaa asiaa. Meilläkin on perheenpää mies mutta nainen kääntää päätä ja minä puhuin ja puhuin ja yhteinen päätös syntyi ja meille muutti ensimmäinen yhteinen koiramme.

Naisen elämä on ollut ja on vieläkin hyvin moninaista. Tuo minun Anoppinikin aikoinaan teki lapsilauman ja kuinka ollakkaan mies kuoli ja vanhin lapsista 15 ja nuorin kapaloikäinen. Kyllä siinä sai keksiä miten elanto perheelle saadaan kokoon. Kainuussa ja nainen ei ollut se paras mahdollinen yhdistelmä taloudellisesti. Vaan tuo pieni nainen ja ennenkaikkea ÄITI lapsilleen vei katraansa eteenpäin ja selvittiin. Juuri tuollaisia naisia minä kunnioitan ja heille kuuluu naistenpäivän ruusut. Ei valitettu turhasta vaan voima tuli sisältä jota suomalainen sisu kantoi. Eikä ollut terapeutteja lohduttamassa vaan ominneuvoin selvittiin.

Näin sanat soljui ja kerronta kulki. Ei poltettu rintsikoita ei noustu parrikaadeille vaan muitoissani kuljin tuon kaapin luo Kainuuseen. Annan ruusun ajatukseni siivin jokaiselle naiselle ja toivon hyvää tasa-arvoista elämää kaikille. Toinen toistamme kunnioittaen ja muistakaamme myös kuunnella sanoja. Sanokaa ääneen kun on tarvis koska kukaan ei ole ajatustesi lukija.

Ruusuja kaikille ♥

Taidetta nukeilla

2011-03-04T13:43:00.000+02:00

Kuva on Jyväskylän Käsityömuseon Suomen nukketaiteilijoiden juhlanäyttelystä. Kuvien huonolaatu johtuu lasikaappien ja auringon heijastumista. Näyttelyn yksi aihealue käsitteli aitoa alkuperäistä taideteosta mukaillen tehty nukke "veistos". Näitä veistoksia oli useitakin. Minä vain kerron tästä esimerkkinä, oli niiiiin minun mieleinen. Yllä olevassa kuvassa on selite jossa alkuperäinen maalaus Cornelias de Vos'in maalaus Taiteilijan tytär Magdalen de Vos, 1618. Englanti

Tässä tuosta maalauksesta tehty posliinimaalaustaulu, 1988. Ihailuni tekijälle on kaunista taidokasta maalaamista. Juuri senverran poiketen alkuperäisestä, että ei voi sanoa väärennökseksi. Upea !

Tämä kolmas kuva on nukke joka on tuon yllä olevan alkuperäisen maalauksen innoituksen tuotos. Posliinitaulun ja nuken on tehnyt Soile Aartiala. Tämän toteutus oli todella ihanaa katsottavaa. Pelkästään nukenvaatetus ja tuo helmankirjonta upeaa käsityötä. Voi kumpa osaisi ja pystyis edes vähän tuonnepäin.

Muutaman päivän vierailu tuolla keski-suomessa oli virkistävää. Kävimme katselemassa ja kokemassa kaikkea mukavaa. Jyväskylä on sen verran iso paikka, että harrastelijat löytävät sieltä monenlaista mukavaa ostettavaa. Todella mukavia pikku putiikkejakin löytyy ja niissä on persoonallisia ihanuuksia. Kauppojen lisäksi kirppareita kiertelimme ja jotain mukavaa löytyikin. Hauskin oli rikkinäinen paperipussillinen mini kokoisia hiussolkia, juuri nukkenperuukiin sopivia. Näin tämä talviloma meni ja pian alkaa arki ja monenlaista tekemistä on tiedossa. Jos haluat itse kokea tuon nukkenäyttelyn niin se kestää toukokuunlopuille ja on se niin ihana retkikohde. Mukavaa viikonloppua kaikille.

Ideoiden lähteitä

2011-02-26T13:32:00.000+02:00

Kun olen noita nukkeja valmistellut ja pukenut monenlaisiin vaatteisiin. On aina iso osa kun mietin millainen vaate on juuri tuo nuken juttu. Ihana on ollut opettajani jolta aina saan malleja ja ohjeita joilla menen eteenpäin. Jokainen nukke on haaste myös vaatteiden osalta. Vaikka mallia en suoraan ottaisikaan kirjoista on hyvä tutkia yksityiskohtia kuvista.

Molemmat kirjat ovat niin sanottuja teatteri- ja näyttämäpukuja esittävä kuva- ja mallikirjoja. Ukko-kulta on oivallinen kirjojen löytäjä ja nämäkin ovat hänen minulle hankkimia. Stage costume /Mary T. Kidd vuodelta 1996 Englanninkielinen. Upea valo-ja piirustuskuvin varustettu kirja. Avoimena oleva kirja on Näyttämöpukuja vuodelta 2004 tekijöinä ovat Tapio Vanhatalo ja Sari Salmela. Puvut ovat Helsingin Kaupunginteatterin pukuja jotka ovat myös kuvattu teatterin eri tiloissa. Kirja on tosi kauniisti kuvattua tulkintaa upeista teatteriesityksistä. Kuvien katselu on elämys jo sinänsä.

Minulle on myös kerääntynyt paljon erilaisia postikortteja ja valokuvia vanhoista vaatteista. Niiden ihanista malleista on innostuksen jyväsiä jopa koko nukenmalliin. Näistäkin tuo oikean puoleinen, Josefina Grahn postikortti vuodelta 1895 on Nukke- ja lelumuseo Haiharan tuote.Ylinnä oleva on ihana Albert Edelfelt maalannut v. 1881. Postikortti on Mäntän Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmista. Maalaus on Suuriruhtinas Andrei Vladimirovitchin muotokuva lapsena. Vanhojen pukujen ryhmäkuva onTurun maakuntamuseon postikortti.

Lisäksi minulla on erilaisia nukkekirjoja ja taidekirjoja joita hyödynnän tarvittaessa. Samoin kirjastot ovat ihania paikkoja joista löytyy paljon tietoa . Minulla on vielä se etu, että voin käyttää kolmen erikunnan kirjastopalveluja hyväkseni. On kirjoja joita haluaisin omaksi vaan ovat aika arvokkaita kun pitäisi tilata ulkomailta. Kirjat ovat painavia ja sekin lisää hintaa rajusti. Onneksi voin käydä kirjastossa aina katsomassa niitä.

Kuvassa oleva klouni on vasta maalattu ja odottaa vartaloa ja vaatetusta. Minulle myös värit merkitsee osaa kokonaisuudesta. Laitoin klounille tummanlilan tukan ja ajatus vaatteesta olisi violetin kirjava. Mieleni on epävarma joten juttu muhii vielä. Kyllä se mielipide syntyy kun katselen sitä tuollaisena tuolla hyllyllä.

Nyt talvilomailen kuin laiskalahna ja nautin ulkoilmasta jos sää sallii.