Taidetta ja ajatuksia/studio-sirkkis

Taidetta ja ajatuksia/studio-sirkkis

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Syksyn nukkeilut alkaneet


Ihanaa kun on intoa taas alkaa nukkien valmistus.
Nukkekurssi on alkanut ja siellä teen posliininukkeja.
Kotona aloitin paperimassa nukkien maalaamisen.
Perus hionnan tein kaikille , jotta tulee siloisia kasvoja.
Edessä on kaksi kipsikasvoa joita tuunaan tauluihin.
Tässä on seuraava vaihe kun olen cessolla suojannut päät ja
vuorokauden kuivaus ja sitten kevyt siloitus pintaan.


Ihonvärin maalasin toissa päivänä ja ovat saaneet taas rauhassa kuivua.


Tänään aloittelin maalaamisen hiustenväristä ja silmien pohjasta.
Maalailen sitä mukaan lisää kun ovat hyvin kuivaneet.
En mielelläni kuivaa puhaltimella se kun pikkuisen pölistelee.
Ylinnä on 'Elviira' jonka aihiot olen jo keväällä ostanut,
mutta vasta nyt aloitin sen valmistamisen.
Hänen kädet ja jalat sojottaa kuivamassa , ovat jo valmiit.

Vasemmalla on 'Pula bebe' josta teen pikkuisen erilaisen ja
teen peruukin joka antaa erilaisen ilmeenkin ja nahkavartalo myös.
Lahjaksi menevä pikkusisko on jo saanut maalatut hiukset.
Pienelle lapselle annettava nukke on parempi maalatuin hiuksin.
Kun ikää karttuu niin voi tehdä peruukkipäisen joskus. 


Olen tuon telkkarin edessä neulonut villaisia töppösiä.
Sain blogiystävän vinkillä ohjeen jolla ne tein.
Hahtuvalanka ei oikein sopinut minulle ja tuppasi tukkia nenän.
Sitkeenä sissinä sain ne valmiiksi ja vastaisenvaralta tiedän ,
ettei sellainen lanka sovi minun työskentelyyn.

Tein suomenlampaan villasta myös tossut ja se lanka on ihanaa.
Kaikki tossut olen huovuttanut pesukoneessa.
Ihania ovat jaloissa ja ukko-kultakin tykkää omistaan,
vaikka meinasi tulla jättikokoa ,mutta kolmas konekerta pienensi.

Nyt olemme taas vanhassa ihanassa ajassa, talviaika alkoi.
Minua tuo kellon siirtely pikkuisen untani ärsytti, 
kyllä se viikossa tasaantuu.
Nyt on kynttiläajat, villasukat ja tunnelmaa kotona.
Kohta myös kuuman glögin nauttiminen alkaa.
Meillä sen pohja tehdään jouluteehen ja 
rusinoita, luumuja, manteleita ja hunajaa joukkoon.
Kiitos käynnitänne ja onnittelu kommenteista ja muistakin terkuista.
T. Sirkkis


sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Juhlittu on ♥


Muutama viikko sitten juhlimme ukko-kultaa ja
nyt minua, sain ruusun jokaiselle vuosikymmenelle.
Jälleen askel kohti uusia päiviä ja vuosia ja
kukaan ei tiedä kuinka kauaksi askeleet vie eteenpäin.


Onneksi vielä on virtaa ja elon keveyttä ja millaisia haasteita elämä tuo,
sitä emme tiedä vaan taakse muistellen voi kurkata, 
mutta tässä eletääm tätä päivää ja huominen on kiitoksen arvoinen.


Antton poika valmistui ja mieleisen veijarin siitä tein.
40 cm pitkä paperimassa nukke.
Hiukset ovat alaosalla mohairia ja päänpäälinen oranssia lammasta.


Tein hänelle lippalakin samasta farkusta kuin housut.
Hänen ilme on hyvin veijarimainen ilopillerin.

Vauva-nukelle tuli kolme nimi ehdotusta ja
minulle uusi nimi Adelmiina on voittanut palkinnon.
Palkinto siis 'Vekille' ja kiitos 'Konnankoukkuun' ja 'Tuulentoon'.
Yritän myös heille pienen yllätyksen tehdä.

Syksy on hurmannut kauneudellaan vain aamusumu on
 kestänyt melkein puolille päivää .
Viikko oli syyslomaa ja väkeä tungeksi 'Kyläkaupalla'
aivan ruuhkaksi jokapäivä .
Nyt alkaa arki ja noin vajaa 10 viikkoa jouluun.
Minulla on nukkekurssia joulukuun alkuun ja teen kaksi pientä nukkea.
Toinen on ns. boksi-nukke ja toinen muuten vain erityinen.
Ihania haasteita minulle ja kotona kudon sukkia joita huovutan.

Kiitos käynnistä ja kommenteista ♥
Päivitin profiilikuvan nyt synttäreillä otettuun.
Kaikkea mukavaa teille ja ihania syysilmoja.
T. Sirkkis

lauantai 10. lokakuuta 2015

Nukkeilua kotona.


Tälläisen vauvanuken sain valmiiksi ja totesin,
en enään tämmöisiä tee vaan siirryn vähän isompiin lapsiin ja aikuisiin.
Vauvanuket eivät kiehdo samalla tavalla kuin muut nuket.
Rakastan haasteita ja vaativuutta ja minulla on kärsivällisyyttä 
purkaa virheet ja aloittaa alusta.
Hän on nimetön, posliinipää ja muut osat kangasta.
Olisi tarkoitus vielä nuttu tehdä päälle ja jos keksit kivan nimen 
saakoon hän sen ja sinä saat pienen palkinnon.
Vastaukset 18,10 mennessä


 Aikuisen naisen tekeminen nukeksi on kiehtovaa ja vaikeeta.
Rosy on minun ensimmäinen omamuotoilema nukke.
Tein hänet Das massasta, pää,kädet ja jalat, v 2005 vartalo kangasta.
Hänelle tein alusvaatteet aina rintsikoita myöten.
Korvikset ovat minun vanhoja ja käsilaukun tein vaatekankaasta,
jonka koristelin  samoin mekon paljettipitsein.
Hiukset mohairia ja upeat tekoripset tietysti normaalit.
Rosy on 60 cm pitkä ja eriaikoina teen ja vaihtelen hänen
hattu koristeita ja myös joskus minkkistolakin on juhlassa päällä.
Kun on kyseessä oma ensimmäinen itenukke , on tietysti ihanin.

 Nukkekurssilla aloitin boksinukkea tekemään ja toista pientä
ihanuutta ja molemmat ovat posliinia.
Kotona teen paperimassanukkeja pari kappaletta,
Joten nukkeilua riittää talveksi.

Ensiviikko on syysloma ja minäkin myös vain oleilen.
Toivotaan mukavia ilmoja kaikille.
Kiitos käynnitänne täällä sekä kommenteista.
T. Sirkkis

torstai 1. lokakuuta 2015

Luovuus kukassa

Taidekeskus  Harri 29.9-1.11.2015
Julia Virtala ja Mirja Ilkka taidenäyttely.
Isoäiti ja tyttärentytär yhteisnäyttelyssä.
Kuva on Mirja Ilkan hiilipiirros isoäidistään.

Julia Virtala on kunnioitettavan 92 vuotias taiteilija.
Vieläkin hän maalaa päivittäin vanhainkodissa jossa hän asuu.
Tyttärentytär pitää huolen jotta välineitä ja maalauspohjia riittää.

Julia Virtala loi työuran Viiskunta lehden toimittajana ja
 koko elämänsä harrastanut maalausta työn ohessa.
Hän piti maalaamista oivallisena rentoutumis keinonaan.
Koulutus on tullut erilaisten kurssien ja taideleirien kautta.
Hän on ollut erittäin tuottelias ja töitä on monessa paikassa esillä.

Hänen tyttärentytär Mirja Ilkka jo lapsena innostui isoäidin kanssa 
maalaamaan kukkia joka oli Julian lempiaiheita. 
Aiheet Julian töihin löytyi läheltä kukkaset, maisemat ja lapset.

Mirja Ilkka lähti kouluttautumaan omalle maalaus suunnalle.
Tyylillisesti hän omaksui erilaisen tekniikan ja mukavien
rentojen vetojen tyylin.
Hänen näyttelyhistoria on runsas ja eteenpäin menossa.

Julia Virtala valokuvassa , hän ei ollut avajaisissa läsnä,
korkea ikä, mutta oli kuvallaan mukana.

Julian öljyväri maalaus 'Pikkuveli' 1979
Ihastuin hänen lapsimaalauksiin ovat niin aidon suloisia.

Mirjan akryylityö 'Lukija' 2011 oli minun lemppari niin
hentoa ,siroa ja värin sävyt ihania.
Valitan kuvan huonoa laatua värissään.

Tässä seinällinen Julian hertaisia kukkia akvarellina.
Varmasti maalattuna kaikki kukat jotka on elon matkalla nähty.

Julian auringonkukat 1993

Sinivuokkoja 2005

Tämä taulupari on Mirjan akvarelli-työ 'Luovuus kukassa' 2011
 jossa näkyy hyvin kuinka erilaiseksi 
on hänen maalaus tyylinsä kehittynyt.
Hänen töissään on hyvin vähän kukkia vaikka
niistä muodoistuikin hänen alkuoppi isoäidin kanssa.

Lopuksi tämä ihana hiilipiirros 'Kaverukset'.

Sinulle jolle on mahdollista mennä katsomaan näyttelyä,
suosittelen  kahden naisen ja suuren ikäeron taidetta,
tyylillisesti ihana ja hauska kokemus.

Kiitos käynnistänne ja kommenteistanne
Ihanaa kun teitä on ollut niin paljon.
Lokakuu on tummien iltojen kuu ja siksi ihanaa kynttiläaikaa.
Onneksi on lämmistä ja siksi nauttikaamme siitä kaikki.
T. Sirkkis