Taidetta ja ajatuksia/studio-sirkkis

Taidetta ja ajatuksia/studio-sirkkis

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Nukkeilua ja oopperaa


Hän on Thilda ja nuken muotoiluvalut ovat Sirpa Ala-Loukon.
Nukke on n. 43cm pitkä ja paperimassaa vartalo kangasta.
Olen maalannut nuken 2012-13 ja sitten tuli tauko
nukkeiluun, nyt olen tehnyt vartalon ja vaatteet valmiiksi.
Samoilta ajoilta on kaksi nukkea jotka nyt ovat melkein valmiit
niistä kuvia ensikerralla.
Päätin jotta nyt teen kaikki nuket jotka ovat keskeneräisiä valmiiksi.


Minä olen hidas ompelija ja mekkoa tein muutaman viikon.
Tuo helmikirjonta oli vasta opettelua, ehkä siihenkin opin
Peruukit vei myös aikaa ovat minun sormille jo hankalia.
Thildalle oli kengät hankittuna, en tykännyt on hankittava uudet.


Tässä alusvaatteissaan ja ilman tukkaa.


Olimme taas ooppera elokuvaa katsomassa ja
syksyn ensimmäinen oli Verdin 'AIDA'
Se oli live kuvattu Ausralian operan esityksessä Sidneyssä.
Hurmaava esitys ja puvustus sekä lavasteet olivat
saaneet vähän modernimman muodon.
Nautimme todella siitä esityksestä paljon.
Minusta tuo Ausralian operan ulkoilmalava on maailman upein.

Kiitos ukko-kullan onnitteluista.
Kiitos käynnistänne sivuillani ja kiitos kommenteista.
Syksy on saapunut , ruskaa jo paljon ja sää kolean tuntuista.
T. Sirkkis



sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Syntymäpäivää

Minun rakas ukko-kulta täytti 70 v
Ei meidän ollut tarkoitus sitä enempi juhlia, mitä keskenämme.
Lauantaina ystävät veivät syömään ja sitten kahdestaan jatkettiin kotona iltaa.
Tänä aamuna puhelimet soi ja häntä muistettiin onnitteluin, kahviteltaviakin tuli.

Päivällisellä sitten juhlittiin kahdestaan tänään
Menu
Kermainen kukkakaali keitto
Kasvislaatikkoa aurajuusto kastikkeella
Jälkkäriksi omenapiirakkaa ja kahvi

Hyvää oli ja syvähän meni ♥

Ukko-kulta on ison lapsikatraan vanhin ja tärkeä isoveli.
Poikia on viisi kuvan ottaja puuttuu ja tyttöjä 4.
Lähellä kotia on Tervajärvi jossa harrastettiin porukalla kalastelua.
Veljesten muistoista löytyi hauskoja juttuja.
Naapurin isäntä istutti pihapiirinsä läheiseen lampeen lohia.
Pojat pikku pöhnässä syksyn pimeydessä,
päättivät verkoilla pyytää lohet salaa.
Verkko laskettiin ja sovittiin varhain mennä ne kokemaan.
Aamun valjetessa kuura rahisi jalkojen alla,
saavuttiin lammelle, hä' verkko makasi jäänpäällä.
Sitten hoksasivat miksi verkon lasku oli ollut helppoa,
Ei onnistunut salakalastus.

Toinen juttu on tosi kummallinen onnistuminen kavereille.
Salakaatoivat hirven ja koska se oli vietävä kaatopaikalta nopeaa pois,
Hirvi tungettiin auton takapenkille, jalat jäivät roikkumaan ikkunasta ulos.
Sitten nopeasti ajettiin kylän halki ja suolistamaan hirveä,
jaettiin jokaiselle jotain.
Siinä olisi käynyt huonosti jos poliisi olisi nähnyt auton ja
ikkunassa roikkuvat hirvenjalat.
Nälkään ja tarpeeseen salakaatoja tehtiin ennenvanhaan.

Tämä kuva on ihana muisto, siinä minun ihanat pojat.
Noista meidän koirista nousi muisto ihana.
Luokseni saapui asiakas ja rupesi hengästyneenä kertomaan,
Puistossa oli pitkä mies ja narujen päässä 
kaksi käsittämättömän pientä koiraa.
Minua nauratti ja sain sanottua ,että se on minun ukko-kulta ja 
meidän kaksi yorkshirenterrieriä.
Kyllä nauratti makeasti ja kertoja pyyteli anteeksi ja
 sanoin oli helppo minun arvata ei täällä ole muita samanlaisia koiria.

Tälläinen oli minun touhuni nyt ja seuraavalla kerralla nukke kuvia.
Kiitos käynnistänne ja kommenteista kiitos.
T.Sirkkis

lauantai 12. syyskuuta 2015

Ihania aurinkopäiviä

Tossuja on moni kutonut ja virkannut ja minäkin innostuin.
Blogi-ystäväni ohjein olen neulonut lappusia tossuihin,
hänen huovutettuihin tossuihin ihastuin.
Kauhajoelta ostin langan Viking hahtuvalankaa,
 ihana kutoa paksulla 8 puikolla ja nopeaa.
Lankakaupassa sain virheellisen tiedon langan menekistä
ja nyt olen kaiken kutonut ja en saanut edes yhtä tossua tehtyä.
Sieltä en saanut lisää ja onneksi netinkautta löysin 
Lankamaailman ja sieltä tilasin puuttuvan määrän.
Nyt sitten odotan lankojen saapumista.
Jos kiinnostaa ohje on Novitan sivuilla mutta ei huovususta.
Laitan kuvia kun saan omani valmiiksi. 

Minulla on kauan ollut keskeneräisenä kolme nukkea
ja nyt olen niitä vaatettanut, kaikki kankaat on leikattu
vain ompeleminen puuttuu.
Koneella ompelen vain suorat pitemmät kappaleet ,
muuten kaiken ompelen pieninpistoin käsin.

Peruukit laitan kiinni vasta kun vaatteet on valmiit.
Peruukit olen tehnyt mohairista ja valmiina kyllä näette ne. 

Minulla on tänä kesänä ollut elämäni upein ruuruvuosi.
Sateisena aikana meinasi härmä iskeä ja nypin ne lehdet heti pois.
Kukkiminen on ollut runsasta ja tosi kauan kertäneet,
Nuppujakin on vielä ja pelkään hallan tuloa, toivotaan ettei vielä tule.
Runkoruusu on pitänyt sitoa kun kukkia on niin paljon ja painavia.

Kiitos käynnistänne ja kommenteista .
Minä olen nuhanenä onneksi en muuten kipee.
En muista koska olisi ollut nuhaa, voihan se liittyä myös 
astman mukana olevia allegioiden aiheuttamaa.
Aurinko armas meitä hellii 19 astetta lämpöä, ihanaa ♥
T. Sirkkis

lauantai 5. syyskuuta 2015

Kauhajoen ruokamessut

Vaikka olinkin ruokamessuilla  niin taidenäyttely veti puoleensa.
Tuttu taiteilija Ellu Saartola oli ilonen tapaaminen.
Olen aiemminkin ollut hänen näyttelyissä Seinäjoella.
Ylä kuvan naismaalaus oli minulle mieluinen, 
 sen suloinen herkkyys ei tullut kuvassa oikein esille.
Alemman kuvan työt olivat myös ihanat.
Maisemasta tykkäsin erityisesti.
Kuvat olen ottanut kännykällä tällä kertaa, joten ei ihan hyviä.
Muistathan klikkaa kuvaa näet isompana.


Toinen harrastaja taiteilia oli uusi tuttavuus,
Kari Majamäki Kauhajoelta.
Hän oli laittanut esille erilaisia eläin maalauksia ,
niistä hauskimpia olivat värikylläiset lehmät .
Taiteilija ja hänen työnsä olivat yhtä iloisia katsottavia.

Molempien taiteilijoiden kohdalla voin sanoa ,että
hyvää maalausoppia saa kansalaisopistojen ryhmissä.
Sieltä tulee paljon uusia kykyjä esille ja vuosien jatkuva kehitys 
tekee heistä hyvinkin valmiita taiteilijoita.
Minusta on hauska nähdä erilaisia tekijöitä ja 
arvostan heidän omintakeista tyyliään.

Ruokamessut olivat ensikokemus minulle ja ystävättärelleni.
Matkaan meni reilu tunti ja minä en nähnyt kaikkia pieniä opasteita,
 joten muutama uukäännös jouduttiin tekemään.
Lopulta pääsimme perille ja sadekin myös alkoi.
Ihmisiä kohtuu paljon van hyvin mahduimme joukkoon.
Ruokaa maisteltiin monenlaista, oli viljatuotteita, marjahilloja,
säilykkeitä valtavasti ja erilaisia mausteisia kastikkeita ym.

Pieniä maistiais pakkauksia ostin kotiin viemiseksi
samoin ystävätär ja hän kantoi kassit ja oli minulle kävelyapuna.
Epätasaiset pinnat ovat minulle hankalia samoin rappuset.
Loppuvaiheessa ystävätär törmäsi vielä tuttuun perunamyyjään.
Ei tohtinut olla ostamatta vaan osti 3kg luomu pottuja.
Kyllä meitä nauratti hänellä oli kamala raahaaminen,
pikkuostokset ja perunat sekä pitää sateensuojaa pystyssä,
vahtia jotta minäkin pysyn pystyssä.
Onneksi hän on niin kultainen ja tuumasi, tulee samalla bodattua.

Kotiin päin mentäessä poikkesimme Kauhajoelle Tapion lankapuotiin.
Kumpikin katseli ympärille jotta täällä on valikoimat
niin upeat jottei tiennyt mitä ostaisi.
Kummallekki tuli kassillinen lankoja , joten työtä ostimme.

Kotimatkalla väsymysnauru sai ripsarivärit valumaan poskille.
Juttuillemme nauroimme ja kuvasimme matkalla 
tosi kirkkaita ja upeita sateenkaaria.
Hauska reissu tuli tehtyä.

Kiitos teille käynnistänne ja kommenteista.
T. Sirkkis