Taidetta ja ajatuksia/studio-sirkkis

Taidetta ja ajatuksia/studio-sirkkis

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Pieni viesti .

Heippa kaikki blogini lukijat,  anteeksi kun en ole joutanut kirjoittelemaan.
Olen kuntoutuksessa ja ohjelmaa riittää melkein hosuen.
Eilen kerkisin hätäisesti vain apteekkiin, uuden lääkkeen hakemaan.
Olen täällä ollut pikkuisen vaikeuksissa atsman vuoksi.
Koska tuolla uimahallin ja sen ympäristön tiloissa hirveä kloorin haju.
Koskaan aiemmin se ei ole näin pahasti vaikeuttanut hengitystä.

Kuntoutus jatkuu edelleen ja voi sanoa, että tutkittu on paljon.
Ensi viikolla varmaankin alkaa hutkiminen.
Mukavaa on seura ollut 'ryhmärämä' on tosi humoristista porukkaa.
Tuo nauruterapia on tuonut iloa ja arjen komiikkaa.
Muutama tosi vitsiniekka pitää naurua ja mielialaa yllä.

Tänään yksi ryhmästämme osallistuu karaukekilpailuun.
Tein hänelle valmiiksi jo onnittelukortin kädentaito ryhmässä.
Keräsin jokaisen nimikirjoutuksen ja nyt vielä ruusu on ostettava hänelle.
Tärkeää on osallistuminen ei voitto, mutta olisihan sekin hienoasia hänelle.
Menemme porukalla istumaan etupenkeille ja kannustamaan häntä.

Tänään on luppopäivä ja odotamme lämmön nousevan sopivaksi ulkoiluun.
Toivotan teille jokaiselle mukavaa sunnuntaita ja iloista viikkoa.
Voikaa hyvin ja lopuksi päivän vitsi.

Rovasti lähti polkupyörällä seurakuntalaisia haastattelemaan heitä kodeissaan.
Mutkaista tietä ajaessaan tuli toinen pyöräilijä vastaan ja sattui kolari.
Molemmat pyöräilijät putosivat ojaan ja rovasti kysyi,
mitä nyt tehdään ja nainen vastasi otetaan pyörä pois välistä.

Terkuin sirkkis

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Keräiletkö ?


Kun meiltä joku kysyy,oletko keräilijä? Ei uskalleta ainakaan tunnustaa.
Useimmat sanoo, etteivät kerää mitää, sarkastisesti joku heittää vitsin aiheesta.
Kuten Veikko Huovisen kirjaan 'Hansteri' viitaten.
Tarkempi kysely usein johtaa siihen, että kyseessä on satunnainen keräilijä.
Useimmat eivät tunnista itsessään keräilijän taipumusta.
Kun kysyy onko sinulla valokuvia perheestä, suvusta, 
sekin on pieni muotoista keräilyä.

Monet pienet pojat aloittivat kauan sitten keräämään esim
tulitikkurasian etikettejä, pienien autojen kokoelmia, pieniä leluja ym.
Tytöt keräsivät kiiltokuvia, paperinukkeja ja barbeja nykyisin ym .
Useimmin keräilijä on jo aikuinen ja kerää muistoja esineiden muodossa.
Paljon on meitä postikorttien , pelimerkkien ja lippujen keräilijöitä.
Hauskimpia ovat kynät, lautasliinat. karkkipaperit jne.
Harvasta kumminki tulee suurien kokoelmien keräilijöitä,
vaikka sellaisiakin on uskomattoman paljon nykyisin.
Keräily vaatii tilaa, kurinalaista tutkimista ja dokumenttointia.
Joissakin tapauksissa myös paljon rahaa.
Kaikkea ilmaistakin moni kerää ja on hauska harrastus.

Minä olen tunnustanut jotta olen keräilijä ollut aina.
Kaikenlaistä  olen elämäni aikana kerännyt aina tai ottanut talteen.
Tilanpuutteen vuoksi olen myös luopunut monista keräämisistäni.
Jäljelle on jäänyt enempi pieni muotoisia ja keveämpiä asioita.
Ylhäällä oleva kastin kuva on vain osa siitä ja ollut minulla 70-luvulta asti.
 Siinä on keräämiäni mini asioita, joista osa on kotiutuneet nukkekotiini.
Esillä on esineitä joita olen saanut, löytänyt jostakin ja jonkun pudottamia.
Olen ostanut joitain mieleisiä antiikkitoreilta ja kirppareilta löytyneitä ihanuuksia.
Toisarvoisia muovisia joissa ei mitään tunne sidosta olen myynyt pois.
Kummasti tyhjät tilat täyttyy uusilla lahjoilla tai löydöillä.
Vanhimpien esineiden muisto on mielessä mistä tai keneltä tullut.
Muistojen kerääminenki on ihanaa.



Tämä kuva kertoo,että  minun ja ukko-kullan koirat
olivat Yorkshire-terrieri rotuisia ja niitä oli meillä kolme.
Vanhoiksi elivät ja meille kerääntyi kaikenlaista yorkki tavaraa.
Ylä vasen on kuva meidän koirasta ja posliinilautaseen olen maalannut yorkin,
 muut keräilemiäni asioita ja lahjaksi saatuja.
Tähän otin vain pienen otoksen ja suurin on yorkki postikortti kokoelmani.
Koiran pidosta luopuminen astmani vuoksi oli iso suru.
Onneksi noita yorkkeja saan pitää näin luonani.

Kiitos teille kaikille käynnistä ja kommenteista.
Toivotan ihanaa alkavaa viikkoa teille.
Viluista ehkä, vaan sitten ihanasti sisällä oleillaan.
terkuin sirkkis

torstai 16. tammikuuta 2014

Yllätyin


Kiitos yllätyksesta Ritva.
http://ritvanel.blogspot.fi Kiitos

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Saa nauraa


Heippa , oli minulla mieli vähän huono lääkäri käynnin jälkeen.
Ukko-kulta  piristi kiepautimme kirppiksen kautta, vaan saalis heikko.
Seinäjoella on hyviä kirppareita monta, mutta näin vuoden vaihteessa
tavaraa heikosti ja mieluista on vaikea löytää.
Sitten poikettiin lounaalle ja lähettiin Kuortaneelle ajelemaan.

Kuortaneen kirjasto oli jälleen saanut hyvän näyttelyn.
Sarjakuva taiteilija  Timo Kokkilan hauskoja piirustuksia.
Saimme siis annoksen 'pieru kultturia' ja naurua riittävästi.
Ylä kuvan kirjasia myydään Kuortaneen kirjakaupassa, nämä ostin.


Pieni otos näyttely vitriinistä ja varmaan moni muistaa niistä
 Pahkasian  sekä Peräsmiehen.


Tämä oli hauska pelipaita näyttelytilan katossa.
Timo Kokkila on Kuortanelainen joten näyttely siellä on paikallaan.
Minä nostan hattua  Kuortaneen kirjastolle, 
aina siellä järjestetään hyviä näyttelyitä ja hyvä vaihtuvuus.
Olen kokenut sen mukavana kohteena lähteä katselemaan taidetta.
Matka ei ole kodistamme kuin kolmisenkymmentä kilometriä suuntaansa.
Toimii hyvänä mielenpiristeenä.


Näytteenä vielä sivu sarjakuvasta Peräsmies.

Minä olen sellainen sarjakuvien lukija ja jään hauskoihin helposti koukkuun.
Viime vuosien suosikkeja, Tenavat, Maisa ja Kaarina, Virtanen ja Viivi ja Vagner.
Kyllä minä lehdestä luen yleensä kaikki sarjakuvat vain joku on mieleinen.
Meidän sanomalehdestä on valikoitunut Pöyrööt hyväksi,
vaikka murre on minulle joskus vaikeesti ymmärrettävä.

Sää on talvinen ja ulkoiluna olo pakasten vuoksi minulle heikkoa.
Aurinko armas saapui viimeinki iloksemme ja oli jo ikävä sitä.
Kiitos käynnistä ja kommenteista kaikille.
Voikaa hyvin terkuin Sirkkis


torstai 9. tammikuuta 2014

Välillä kirpparikierros


Heippa, minä laiskimus en ole muuta tehnyt kuin lueskellut ja 
välillä virkannut 'räpikkäitä', tv'n tuijotuksen lomassa.
Pitkästäaikaan olen katsellut elokuvia, sellaisia minulle sopivia.
Minä en voi katsella kun tapellaan, tapetaan ja henkistäjulmuutta näytetään.
Uskallan tunnustaa, että ne ahdistaa minua ja tulee uniinkin asti.
Olen huono uninen ja sellainen pätkänukkuja ja pahan katsominen ei käy .

Kaikkia klassisen musiikin ja elokuvan ohjelmat ovat minulle mieluisimpia.
Niissä kun ei tarvitse katsella täyskahjoja tapahtumia.

Tänään oli kirpparikierros lähikohteissa ja pientä löysinkin.
Alkuvuosi ei ole kovin antoisa kirppiksillä, nyt onnistui vähän.
Joku taitavasorminen oli punonut kahvipusseista  pienet korit.
Tarvitsen pikkulaukun jossa on pakolliset tavarat mukana 
esin kävelylenkillä ja tuo on Palmrothin laukku.
Huovutettu pupu on söpö.
Olen jo kauan haeskellut Barbie-nukkea nyt löysin
 ihan siistin puhdas ja ehjäkin on ja edullinen.
Kuvaan pääsi minun tv'n edessä kutomia ja virkattuja asioita.
Kaulalle tuubeja ja räpikkäät käsilleni.


Ostin kotin tullessa piristystä harmauteen ja on siinä väriä.
Kiitos kaikille viesteistä ja käynnistä täällä.
Toivotan mukavaa aikaa kun nyt alkoi,
härkäviikot ja reikäleivät.
Iloista mieltä tekuin sirkkis

lauantai 4. tammikuuta 2014

Talvea odotellessa taidetta.


Olimme ukko-kullan kanssa kulkemassa jo aamulla hämärän hetkellä
autonnokka kohti Seinäjokea.
Joululahjaksi saamani yllätys, Tabletti oli sellainen 
maanantain kappale joka oli jo korjauksessa käytetty ja ei toiminut.
Kauppa peruttiin ja lähdimme hakemaan uutta konetta
ja onneksi ei tarvinnut jäädä odottamaan, mukaan sain uuden koneen.

Poikkesimme Peräseinäjoelle kulttuurikeskus Pokkiin taidetta katsomaan.
Kuvataiteilija Mervi Kujala Jalasjarveltä,
oli pystyttänyt töistään näyttelyn.
Hän kertoi esittelykirjoituksessa teostensa ajatuksen kulkua. 

"Piirtelin jo jonkin aikaa pieniä ja suuria
pehmeäreunaisia nelikulmaisia kuvioita paperit täyteen.
Vierivierekkäin orgaanisessa järjestyksessä.
Tehdessäni pystyin uppoutumaan omaan maailmaani täysin.
Lopputulosta en koskaan tiennyt etukäteen,
annoin mustanviivan viedä paperilla eteenpäin.
Myöhemmin tein kuvioihin värejä ja aina vain lisää väriä.
Lopputulos on aina oma tilanne, oma etsintä
ja vihje alitajunnan viestistä."
Tuollainen piirtäminen oli taiteilijalle kuin meditaatio ja kuvio mandala.

Ylhäällä olevasta työstä itse pidin ehkä eniten.
Apartments, tussi ja vesiväri.

Se jotenki tuo mieleen omat niin sanotut puhelipiirrokseni ja luennoilla olon.
Itselläni vieläkin kuviot ovat pyöreitä tai soikioita ja kynä kulkee eteenpäin.
On ja oli paljon ihmisiä jotka esim. luennolla ollessaan
 piirtelivät ilman suunnittelua ja on helppo keskittyä kuuntelemaan.

Tiedän taiteilijoita jotka harrastivat mm. puhelimessa paperille piirtelyä.
ja näistä on tehty jopa pieniä tauluja.



Tästä työstä nuo värit nousevat ihanasti kuin ajatusten monisävyinen kuvastin.
 Teos näyttää ihanasti tuon ajatusten mandalan.
Työn nimi on Pinkki ja akryyliä.
Mukavan kokemuksen tuova näyttely virkisti arkea paljon.


Pokin katutason seinillä oli lasten kuvataidekoulun näyttely.
Paljon hauskoja ja tosi hyviä töitä oli esillä runsaasti.
Lasten ja nuorten töiden katsominen on aina virkistävän ihanaa.
Kuka tietää kasvaako tässäkin joukossa tulevia taiteilijoita.

Mukavaa oli pitkästä aikaan kuljeksia katsomassa taidetta,
siitä kun tulee aina niin hyvämieli.
Sitä vartenhan näyttelyitä pystytetään jotta niitä käydään katsomassa.

Kiitos käynnistänne ja tervehdyksistä. Uusi lukija tervetuloa mukaan.
Mukavaa loppiaista kaikille ja vielä viikko Nuutinpäivään.
T. sirkkis 

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Iloiten astelen vuoteen 2014


Hymyilevä Apollo

Ei paha ole kenkään ihminen,
vaan toinen on heikompi toista.
Paljon hyvää on rinnassa jokaisen,
vaikk' ei aina esille loista.
Kas, hymy jo puoli on hyvettä
ja itkeä ei voi ilkeä;
miss' ihmiset tuntevat tuntehin,
siellä lähell' on Jumalakin.

Ken yhtä ihmistä rakastaa,
se kaikkia rakastaapi.
Ken kerran voi itsensä unhoittaa,
se unten onnen saapi.
Ken kerran itse on onnellinen,
se tahtois onnehen jokaisen
ja antaa ja antaa ja antaa vaan
oman onnensa aarteistaan.
Eino Leino

Nyt vuosi vaihtui ja jälleen luin koko 'Hymyilevän Apollon.'
Sen tavan jo pikku tyttönä äidiltäni opin ja
joka uuden vuoden yönä kuuntelimme äitini kanssa sitä radiosta.
Se on hyvin vahvana mieleni muistoissa aina kun vuosi vaihtuu.
Eino Leino on runoilijoista minun ehdoton ykkönen.
Paljon on muitakin vaan tuntehin tunnen sen aina ensin.

Minä muokkailin blogiani uuteen vuoteen ja
yllätyksenä laitoin kuvan itsestäni.
Minun FB-ystävät ovat vinkanneet jotta kun siellä naama näkyy
niin sanoivat jotta laitaisin blogiin myös.
Rohkeutta se vaati, minkäs voin kun en ole enään ruusu 
vaan kauan elänyt orvokki.

Olen täällä aina välillä maininnut terveydestäni,
se on hiukkasen kimurantti ja sen sietäminen on vain pakko.
Tänä vuonna pääsen kuntoutukseen ja siitä toivon arjen jaksamista.
Käsilläni teen kun se vain sujuu , mutta hitaasti ja varmasti.
Kun jotain valmista saan niin aina kuvia laitan tänne.

Kiitos kaikille jotka täällä vierailee ja jättävät kommentit,
niistä minä iloitsen paljon.

Onnellista Uutta Vuotta 2014
t. sirkkis