sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Nukke-prinsessa


Hän on prinsessa Juliana  ja tein hänet jo kevään kurssilla.
Vartalo on puukomposiitti ja pää posliinia ja pituutta n. 27cm.
Aika nopeasti tein alusasut ja sitten jäi odottamaan muita vaatteitaan.
Halusin tuon rusetin väriset vaatteet ja kangasta sopivaa ei oikein löytynyt.
Sain lahjaksi ihania raakasilkki paloja ja värinkin oli juuri oikea.
Jälleen pienen nukenvaatteet olivat hankalia tehdä.
Tuota kaulustakin tein tosi kauan ja monesti purkasin,
liian vaikeeta minulle mutta nyt  on valmis.
Nukkesta tykkään on sellainen suomalaisen oloinen totinen tyttö.


Otin vertailun vuoksi kuvan erikokoisista nukeista.
Elisa on minun ensimmäinen posliininukke ja 42 cm pitkä.
Hänellä on myös puukomposiitti vartalo.
Elisa-nuken asu on niitä minun ensimmäisiä ompeluksiani.
En muuta sitä koska on kiva katsoa kuinka kehitys on kulkenut.
Olen iloinen kuinka paljon olen oppinut ompelemaan.

Nukenteon aloitin kun menin kurssille Ähtäriin syksyllä v. 2003
Sitä ennen en ole ommellut kuin joitain suoria saumoja,
kuten verhoja ym kodin tekstiilejä ja nekin äitini avustuksella.
Kouluaikana en oppinut juurikaan käsitöitä,
 opettajat eivät ymmärtäneet minun kaksikätisyyttä laisinkaan.
Siksi vein työt kotiin ja äitini teki ne valmiiksi.
Vielä kampaaja koulussa oli tuo kaksikätisyys ongelmana.
Silloinkin vain pakotettiin samaan kaavaan muiden kanssa,
eli valitse kumpikäsi ja vain sitä käytät.
Onneksi opin oikea kätisyyttä hallitsemaan ja vasen on minulle etu.

Kiitos jälleen kun olette käyneet ja kirjoittaneet kommenteja.
Kiitos myös sposti yhteyden otosta.
Tervetuloa uusi lukijani ♥
Kaunista pyhäpäivää ja aurinko hellii tänään meitä.


tiistai 22. lokakuuta 2013

Taidenäyttelyssä


Kuortaneen kirjastossa on taas hyvä taidenäyttely 31.10 asti
Erkki Pellikka on Lapualta.
Ukko-kullan entinen työkaveri, joten pakko menna uteliaana katsomaan.
Eikä ollut pettymys, kyseessä on öljyvärein tehtyjä valutustöitä.
Läheltä katsoen havaitsin myös hyvää palettiveitsi otetta.
Tämä ylempi oli minun suosikki, olen kait hiukkasen romanttinen.
Hyvin valittu kehys sai värit hehkumaan.


Tästä pidin siinä on saatu kaunis stuktuuri pinta aikaan.
Siinäkin värien loisto ilahdutti mieltäni.


Kun työstetään valuttaen värejä pohjan pinnalla,
ei voi aivan tarkkaan tietää mitä saa syntymään .
Tietysti taiteilijan kokemus antaa työhön varmuutta aina.
Sanoisin hyvin vaikeeta hallittavuutta ja oikein pohjaa käännellen,
tulos olisi minulle kuin arpajaisvoitto.
Samoin siveltimen vedot antavat erilaisia muotoja sekä valumia.

Moni posliininmaalaaja tietää millaista on lysterien valutus.
Sekin oli joskus kaunista mutta monesti ihan tylsää.
Näitä tauluja katsellessa iski tunne jotta tuota voisin kokeilla.
En tiedä kuinka saisin mahdollisimman kevyen tuloksen,
posliinilaatalle valuttaen jauhevärejä .
Kumminki on kokeiltava olisi jokin uusijuttu sekin.

Kiitos käynnistänne ja kommenteista ja niitä on mukava lukea.
Toivotan mukavaa viikkoa kaikille, tapaamisiin.

perjantai 18. lokakuuta 2013

Maisema muuttui.


Kaunis ruska koko koreudessaan väistyi ja saimme ensilumen.
Aamulla oli vähän hämärän harmaa maisema, kyllä se kirkastuu varmaan.
Oli hauskaa katsella kun suuret kuin jalkarättilumet satoi maahan eilen.
Kyllä tuo peltomaisema on kauniimpi vähässä lumessa kuin rapaisena.
Kauniin kesän ja värikkään syksyn saimme nauttia varmaa jokainen.
Lapissa oli pakasta aamulla 18 astetta varhain ,meillä vain aste.
En minä niin pakkasista tykkää vaan lumesta kyllä.
Maisema muuttuu lumisena jotenkin puhtaan pehmoiseksi.

Täällä etelä-pohjanmaalla on ollut syksy jotenki pelottava.
Karhu kävi tuolla kuntopolulla miehen päällä .pahoin seurauksin.
Sudet ovat nyt tappaneet vasikoita, lampaita, vuohia ja koiria.
Ilves eilen kissan tappoi ja kaikki nämä ovat tapahtuneet asutuksen keskellä.
Onneksi ei meidän liki vaan n. 10 km päässä , mutta kumminki.
 Tuomme metsäiselle kuntopolulle ei mieli tee, minua jotenkin pelottaa.
Varmaan johtuu kun on asunut Helsingissä koko elonsa
ja vasta nyt olemme 15 vuotta eletty maalla.
Siksi nuo petoasiat tuntuu todella pahalta.
Kyllä maalla on muuten ihanaa, saa olla rauhassa ja eikä ruuhkia ole.


Jalkapohjista minä aina palelen ja siksi pitää olla lämpöiset tossut.
Nämä on miesten saapas syylingit ja monelle tuttuja armeja ajastaan.
Keskisellä sain tälläiset vitosella tosin pienin koko 42.
Hiukan isot mutta meinaan kastella kuumassa vedessä jotta supistuvat.
Nämä on villahuopaa ja minä vähen niitä tuunasin.
Varsia leikkasin lyhyemmäksi ja virkattu pitsi somisteeksi.
Sisälle villainen pohjallinen ja kyllä ovat lämpöiset kuin halaus.

Nukkeja alkaa kohta saada kuvauskuntoon ja laitan esille piankin.
Kiitos käynnistänne ja kommenteista joita on kiva lukea.
Mukavaa viikonloppua kaikille ja vaatteita lämpämittarin mukaan.
Pysykää terveinä ♥

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Maisema on kuin kullattu


Rauhallista kaunista syyspäivää.
En ole enään opettajana mutta maalaan puuttuvia osia minun astioihin.
Omaksi ilokseni maalailen myös muutakin.
Tämä on syksyn ensimmäinen valmis työ.
Tämä ei ole ikoni vaan posliinille maalattu omapiirros madonna.
Kehystetty kirppikseltä löydettyyn kehykseen.
Pohjan alimmainen kangas on siniharmaa ja päällä antiikki pitsi.
Tämä menee lahjaksi ystävälleni.


Meidän pihpiirimme koivut ovat kuin kultaisia lehtiä täynnä.
Antavat maisemaan kauniin aurinkoisen olon.


Kadun varren lehmukset ovat vasta osittain kellastuneet.
Tänä vuonna ruska on ollut uskomattonan kaunis ja kestänyt kauan.
Äsken katselin pihalle kun tuuli puista alkaa lehtiä ravistelemaan.
Aivan kuin lehtikeijuja koko taivas täynnä.
Aurinko vielä lisää näkymän kauneutta ja kirkkautta.

Minulle opetettiin lapsena jotta 'Tapio' pui kolme kertaa
ja sitten alkaa pikkuhiljalleen elomme kohti talvea kulkemaan.
Meillä ei ole vielä Tapio käynyt, joten vielä aikaa talveen on.
Muualla on jo Tapion myrskyt riehuneen hirveellä voimalla.
Kainuussakin on jopa sähkökatkoja myrsky aiheuttanut.

Näillä sanoilla ja kuvilla toivotan mukavaa viikkoa sinulle.
Kiitos kommenteista ja käynnistänne täällä.
Terkuin Sirkkis



maanantai 7. lokakuuta 2013

Vauva-poika


Heippa minä olen pieni Santtu-poika.
Ostin kauan sitten tuon pään ja raajat Hämeenlinnasta.
Nyt päätin tehdä sen valmiiksi, jos vaikka löytyisi 
joku pikku ihminen, jolle nukke olisi mieleen.
Kestää käytössa on vinyyliä ja vartalo  vanutäytteinen.
Uusista kankaista olen tehnyt joten puhdaskin on lapselle.



Aika suloinen vilkkusilmäinen ja hyvin varustettuna.
Kyllä oli yllättävän vaikeeta tuo poikavarusteiden teko.
No nyt on sekin opittu.


Minulla on ollut sukkakudin tuossa tv'een katselussa  työn alla.
Tein tälläiset pikkusukat ja huomaatte , etten aloittanut 
kerän samoista väreistä.
Vaan yhtäkyytiä neuloin ne kun oli vain tuo yksi kerä.
Minulle hyvät kotisukat ja ei tuo värivika ole vakavaa.
Seuraavaakin neulomista olen suunnitellut.
Tarkoitus olisi kokeilla sukat kahdella puikolla.

Kiitos käynnistänne ja kommenteista sekä ihanaa lokakuuta.

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Syksy alkaa lokakuussa


Syksy on haikeuden paikka ja minulla tämä syksy toi muutoksia.
Luovuin opettamisesta kansalaisopistolla, syynä terveys.
Sen myötä poistui sressikin selvästi kun tilalle tuli vapaa-aikaa.
En oikein tiedostanut huonoa oloani vain kipuja käsissä ja selässä.
Enhän minä terveeksi saa minun vioittunutta kroppaani,
vain toivon jotta arki sujuisi kohtuudella.
Sain liikunta reseptin ja ukko-kulta ja ystävättäreni avittavat minua,
käyn n. kolmesti viikossa sauvakävelyllä heidän kanssa.
Olen ollut virkeämpi ja käveleminen sujuu mielestäni hyvin.

Yllä olevassa kuvassa on 'Huolinukkeja'.
FB ystävän viesti kehoitti minua hankkimaan nuket ja nämä sain.
Mukana kirje,
Päiväs jos ei hyvin luista, huolinukke silloin muista.
Varreltansa vaikk' on pieni, imee huolet niin kuin sieni.
Sen kun pistät tyynyn alla, maistuu huomen paremmalle !

Näitä saa ostaa netin kautta  Maailmankauppa Kirahvista.



Tämä paikka sain minut wc'ssä ottamaan kännykuvan.
Tosin siellä moni muukin kuvaili ylellisyyttä.
Keskisen kyläkaupan uusi wc on kultaa ja kristallia.
Kuvan on otettu aamulla jolloin paikat siistejä.
Sen verran erikoinen on toiminnoiltaan jottei naiset osaa vetää vessoja.
Joka tietysti tekee siellä käynnistäni hiukkasen varovaisen.
Kuvassa ei tule paikan loistelias ylellisyys täysin esille,
mutta upea on, joten kannattaa sekin kokea siellä.

Vielä ihana kesämuisto kainuusta ja majapaikkamme ruusu pihasta.
Minulla on nuo tekemiseni aika kesken vielä, joten kuvia myöhemmin.
Kyllä ne valmistuu hitaasti mutta varmasti.
Mukavaa lokakuun alkua ja kiitos käynnistänne ja kommenteista.


Mukavaa kevättä ystävät.

Heippa pitkästä aikaan , en ole saanut mitään erityistä aikaseksi ja tuntui jottei löydy kirjoitettavaa. Nyt tulin toivottamaan Hyvää...