sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Isänpäivää


Vuodet ovat vierineet ja tänään on hyvä isää muistella.
Isäni kuolemasta on jo kolmekymmentä vuotta.
Minun ainoat hyvät muistot ovat kun olin alle kymmenvuotias.
Silloin vanhempani erosivat ja me lapset jäimme äidille.

Isäni oli suuri mies painoi yli satakiloa ja 190 cm pitkä.
Hänellä oli vaaleat kauniit luonnonkiharat hiukset.
Hän työskenteli Värtsilän tehtaalla ja oli myöhemmin huonekaluveistäjä.
Sairaudet joita oli paljon vei työkyvyn ja
 hän asui loppuelämänsä sairaalassa ja palvelukodissa.

Hän oli kait normimies kun tykkäsi jalkapallosta ja jääpallosta.
Siihen aikaan ei vielä ollut jääkiekko tullut suosioonsa.
Meitä lapsia hän vei eri pelejä katsomaan ja me tytöt ei oikein tykätty.
Veljestäni tuli urheiluhullu, ja se taitaa vieläkin olla elämänsä ykkösasia.

Vanhempieni eron jälkeen pidin isääni yhteyttä aina hänen kuolemaansa asti.
Sillä lailla oli minullakin isä ja olinhan minä oikein isäntyttö.



Hän on minun ukko-kultani isä ja minun appeni.
Häntä en ole tavannut koska kuoli ja n.50 vuotta sitten.
Koti olisi isää tarvinnut vielä kauan kun jäi yhdeksän lasta äidin hoitoon.
Ukko-kultani oli vanhin ja vain viisitoista vuotias poika.

Tuo appeni on tullut tutuksi kaikista niista tarinoista ja muisteloista,
joita minulle on kerrottu hänestä.
Kauniisti ukko-kultani häntä muistaa ja olihan hän esikoinen.
Isä otti poikansa jo hyvin nuorena mukaansa työmaalleen.
Minua aikoinaan kauhistutti kun kerrottiin kuinka poika pantiin reppuun ja
 käveltiin metsätyömaalle puron varteen.
Siellä oli nuotio jonka viereen poika jäi päiväksi odottelemaan isäänsä.

Vanhoja muistellessa aina ihmettelen onko jo niin kauanaikaa kulunut.
Minusta on hyvä muistella omaisiani jotka ovat kuolleena.
Siten saan kuin pitää heidät lähelläni ja menetys ei olo pahaksi.

Toivotan teille oikein mukavaa isänpäivää.
Kiitos käynnistänne ja kommenteista.
Flunssapiikin otin ja jotta ei tulisi 'lenssua'.
Hyvää vointia ja pysykää terveinä ystävät ♥



7 kommenttia:

  1. Niin, tänään muistelemme isäämme, me kaikki, joiden isät ovat ikilevossa hautausmaalla. Toiset taas juhlivat kakkukahvein, kuten lapseni omaa isäänsä, miestäni. Hyvää isänpäivää kaikille isän tyttärille ja pojille!!

    VastaaPoista
  2. Kiitos, luokse käyvästä Isänpäivän kertomuksesta.
    Kaikilla Isillä on omintakeiset elämän eväät,
    niistä hän jakelee lapsillensa.
    Hyvää Isänpäivää!

    VastaaPoista
  3. Kiva postaus ja muisteluita.
    Minäkin otin lentsu-piikin.

    VastaaPoista
  4. ♥Oikein hyvää Isänpäivän jatkoa!

    VastaaPoista
  5. Kaunis kertomus... Hyvää Isänpäivän iltaa Sinullekin!

    VastaaPoista
  6. Minun isäni kuoli 1999. Appiukko vielä elää ja voi hyvin.

    VastaaPoista

Kommentti julkaistaan tarkastamisen jälkeen. Kiitos käynnistä.

Nyt alkaa blogitauko .

Voi te kaikki ihanat blogi ystäväni ♥ Joudun nyt toistaisesti pitämään taukoa täältä. Olen sairastanut keuhkokuumeen ja se romahdut...