sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Eljas- pappa saapui.


Hän on meidän Eljas- pappa.
Syntyi etelä-suomessa velho-Soilen työstämänä.
Kun sain tiedon jotta voisin tilata nukkekotinuken omanlaisen.
Heti tuli mieleen meidän pappa ja niin lähti toiveet velholle.
Nopeasti toiveistani syntyi pappa ja ihan se on omanlaisensa.

Kun oli valmista pakkasi velho papan laatikkoon.
Linja autoon ostettiin piletit ja matka lähti kohti kotia.
Perille päästyään oli koko Tuomenoksan väki vastassa.
Iloisin tervetulo toivotuksin Eljas-pappa toivotettiin kotiin.
Yläkertaan asettui toistaiseksi kun vielä oma kamari on kesken.


Heti pappa ilmootti jotta hopia- teetä tekisi mieli ja jotain kastamista myös.
Rupatteluhetki lämpöisen teen kera virkisti häntä.
Sanoi notta nyt voisin lukea tätä kotiseudun aviisia, Ilkkaa.
Keinutuoliin laitettiin mukava peitto ja tyyny sekä jalkajakkara eteen.
Valoa halusi enempi notta näkisi paree kun ei tykkää hämyysestä.

Aikansa luki , lehti lattialle putosi ja kuorsoo kuului.
Laitettiin varovaisesti peittoa suojaksi ja annettiin huilata.
Eljas-papasta tulette kuulemaan kun kerrotaan tapahtumista täällä.

Kiitos kaikille käynnistänne ja kommenteista.
Tervetuloa uudet lukijat.
Mukavaa viikon alkua kaikille.


lauantai 26. tammikuuta 2013

Kiitos muistamisesta

Minä jaan tämän seuraaville blogeille :
 pitsisikan käsityöt
nukkekoto toiska
markka-aika
kaunis arki kotiin
tilkkutaidetta
ovat kaikki blogspot.fi

Kiitos pirrelle ja ruusutarhaan kun olen saanut sydämiä.
Minihaahuilijan pöytäkirja blogspot
Ruusutarhan marjaterttu blogit

Ihanaa kun minua muistetaan, vaikka en minä ole niin osaava.
Tunnustan jotta olen huono jakamaan niitä eteenpäin.
Haluaisin sellaisen tunnuksen joka on kaikille niille joiden bogia minä seuraan.
Sillä juuri ne ovat minun mieleeni ja en varma olenko minä heidän mieleen.
Kumminki päivittäin seuraan kymmeniä blogeja
nautin jokaisesta.
Vaikean valinnan jälkeen valitsin ylläolevat blogit.
Saan jokaisesta ideoita, neuvoja ja PALJON silmäniloja.
 Haluan koko sydämelläni kiittää kaikkia jotka käyvät sivuillani .
Olette minulle päivän virkistävä ilonaihe.

tiistai 22. tammikuuta 2013

Kotioleilua ja mietteitä.


Ensio Tuomenoksa istukelee vielä kahvipöydässä
 samalle päivän Ilkkaa lueskelee.
Hän tykkää lukea, tietysti lehti on se tärkein päivän tiedonanti.
Lukee hän myös paljon kirjoja, lähinnä historiaa ja dokumenttejä.
Joskus mielenkiintoinen henkilöhistoria vie miehen mennessään .

Tänään on sellainen rauhaisa päivä kun ei tullut ketään päiväkahville.
Ensiosta se on mukavaa kun saa lukea ja olla hiljaa.
Vieraita kun pistäytyy on niiden kanssa aina sitä seurustelua.
Kyllä on mukavaa kun käviöitä on.

Tuomenoksat saivat eilen viestin jotta vanha pappa on tulossa heille.
Saa nähdä kuinka hän sopeutuu tänne taloon .
Vielä on väljää kun yläkerrassa on vain vuokralaisneitonen.
Kohta siellä on alkamassa keittiöremontti ja sekin lisää häiriötä
Alakerran lasten turvakodissa on vilskettä kun sielläkin on kymmenen lasta.
Isommat tytöt ovat jo lähteneet maailmalle ja välillä käyvät kylässä.


Viola seikkaili taas kirpputorilla ja teki upeita ostoksia.
Itselleen hän osti tuommoisen Mariskoolin.
Alakerran lapsille ihanat viilikupit ja kyllä niistä muutkin tykkää syödä.
Nyt on mietittävä  kuinka asuminen järjestyy mukavasti.
Papan kanssa jutustetaan hänen toiveistaan ja sitten toimitaan.

Sellaisia ajatuksia tuolla talossa nyt pohdiskellaan.
Kiitos kaikille käviöille ja kommentit ovat iloisia luettavia.
Toivotan mukavaa viikkoa ja pukekaa hyvin itsenne ,
ettei tule tautia.


lauantai 19. tammikuuta 2013

Kauluria neulottu.


Välillä on mieleni niin lankakerien perään jotta pakko jotain neuloa.
Tämän langan ostin syksyllä käsityömessuilta 
Katselin aikani ja ajatus kaulaliinasta ei houkuta, joten tein isonkaulurin.
Puikot n:o 10 siis pölkyt, lanka suloisen pehmeää.
En pysty sanomaan mitä on laatuaan ja merkkiään, mutta suloista.
Langassa on noita 'turkis-palloja' siellä täällä.

Ensimmäinen versio ei ollut kiva joten eikun purkaamaan.
Sitten ajattelin jos saisin lankaa lisää niin voisin neuloa mieluisampaa.
Netistä etsiskelin samanlaista lankaa, olisi ollut Tapion kaupassa.
Mutta kaikkia muita värejä oli, ei valkoista.
Täällä meillä on ihana oma lanka-,kangaskauppa Veiri.
Sinne menin ongelmani kera ja jälleen keksittiin upea ratkaisu.
Aloitin alusta neulomisen joka toinen alkuperäistä lankaa ja
joka toinen kerros keksityn upean pehmeän langan kanssa.
Laatujen erilaisuutta ei huomaa valmiissa kaulurissa.

Malli on sellainen voi käyttää myös huppuna.
Kaulurina se yltää hartioille ja on lämpöinen kuin halaus.
Minun käsityöt neuloen tai virkaten on pieniä käteni ei oikein jaksa isoja.
Aina kun edes jotain saan tehtyä hitaasti niin ilo on suuri.

Toivotan mukavaa viikonloppua kaikille käviöitte.
Kiitos kommenteista ne ovat aina mukavavia luettavia.

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Ostoksia nukkelaan.


Olen tehnyt Nukkekotikirpparilta pieniä mutta ihania ostoksia.
Tuomenoksat saivat upean Paratiisi-sarjan ruoka-astiat.
Niiden tekijä on taiturimainen Kaisa S ( sukunimi vaikea).
Kun tuli ensi- viesti sivulle niin tilasin ja ovat jotenki aivan lumoavan ihanat.
Kun saan tehtyä joskus kattauksen niin kuvaan ne sitten uudestaan.
Tarvitsen uuden päytäliinan jossa ne näkyisivat kauniisti.


Lastenhuoneessa on jouluksi tullut paljon mukavia lelusia.
Vieläkin aina jokin pieni lisä sieltä nukkiskirpparilta löytyy.
Kuvassa oleva skylofoni löytyi sieltä myös.
Kuvassa on ihanat Muumiastiat ja ovat samoin Kaisa S tekemät.

Toivottelen hyvää viikon jatkoa ja kiitos kun olette käyneet.


sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Pientä shoppailua.


Olin ystäväni kanssa Jyväskylässä posliineja ostamassa.
Siellä on Posliini-Pirtti josta kävimme hakemassa maalattavia esineitä.
Kaikkea tosi kivaa ja pikkuisen erilaistakin saimme ostettua.
Nyt on kevääksi paljon maalattavaa molemmille.
 Niin painava oli laukkukärry jotta minä en pystynyt sitä junaan nostamaan.
Oli tosi hauskaa pitkästä aikaan matkustaa junassa ja edullisesti.
Asemalta oli lyhyt matka hotelliin  ja sietä samoin ostoksille.

Sitten meille kerrottiin tosi hurmaavasta käsityöliikkeestä lähistöllä.
Yläkuvan langat osti ystäväni sieltä ja toivoi jotta virkkaisin hänelle 
samanlaiset kynsikkäät (vai oliko kämmäkkä oikeasana) kuin minun on .
Vähän eri sävyiset langat hän valitsi ja niistä virkkaan .
Uudet puikot ja virkkuukoukkun ostin itselleni ,ovat puisia.
Heti oli pikkuisen kokeiltava miten työ sujuu uudella koukulla.
Langat ovat bambu-puuvillaa ja uusi virkkuukoukku oli hankala.
Halkaisi noin vähän kierretyn langan ja työ oli hidasta.
Kotona vaihdan vanhan koukun ja sillä kyllä sujuu.
Myymälässä oli paljon malleja ja lankoja, upeita laatuja ja värejä.


Tuon flyygelin löysin kun olin jo maksamassa posliineja kassalla.
Kysyin jotta onko sekin myynnissa ja sano sen olevan viimeinen.
Nyt se on minun ja senkin maalaan ensitilassa tuonne nukkekotiin.
Pieni-Kammari'ssa on lasten hurmaavia leikkikalu ja vähän muutakin ihanaa.
Minä ostin muumin, kuparikattilan ja söpön kirjapidikekoristeen lastenhuoneeseen.

Perjantain ja lauantain aikana tuli käveltyä oikein runsaasti ja punaiset posket sain.
Kyllä reissu oli ihana ja virkistävä ja onneksi 
ystäväni kanssa tykkäämme aika samoista jutuista.
Mukavaa viikkoa kaikille ja kiitos kauniista kommenteistanne.



tiistai 8. tammikuuta 2013

Posliinimaalaus


Ateneumissa syksyllä kävin katsomassa  näyttelyä
Helene Schjerbeck'in taiteesta.
Sieltä ostin hänen töistään korttejakin muistoksi.
'Sininauhainen tyttö,  1943' joka on yksi minun lempimaalauksista.
Schjerbeck on voimakkaiden vetojen ja herkkien maalausten taituri.
Värimaailma ihmisissä ei mielestäni ole aina kaunis,
useinkin sairaan kalvakkaita mutta suloisia.

Olen vuosikausia harjoitellut ihmisten maalaamista.
Sain idean jotta kokeilen tuota Schjerbeck'iä.
Kuva on kopio jonka maalasin posliinille.
Kooltaan noin postikortti, värit ovat tosi huonot tuossa kuvassa .
En minä mestari ole vaan halusin kokeilla.
Siitä muotokuvien maalaamisesta on se hyöty,
opin nukkeihin maalaamaan kasvoja ja saan jopa ilmeitäkin niihin.

Posliinia olen maalannut kauan ja siitä tykkään edelleenkin.
En ole varsinaisesti mikään kukka, maisema  tai jokin muu katekorian
maalaaja vaan eriaiheiden kokeilia.
Vuosien saatossa olen siis maalannut lautaseiniä, lasia,
kangasta, paperia, massaa ja posliinia.
Aina mukana kokeilunhalu erimateriaaleihin ovat innostaneet.
Alunalkaen olin piirtäjä hiili ja lyijykynä ja sitten tuli
akryyli, vesivärit ja vasta sen jälkeen posliinimaalit.

Nukkeharrastus toi minulle maalaamisen jatkumoa ja uuden alueen.
Tietysti sen tuoma haaste loi intohimon tuohon maailmaan.

 Näin meni juttu nyt, johtuu siitä kun laittelin tavaroitani valmiiksi
posliininmaalauksen opetus alkaa .
Mukavaa viikkoa kaikille teille  käviöille.






torstai 3. tammikuuta 2013

Nukkeilua


Hei vain minä olen tämän nukkelan uusimpia tulokkaita.
Olen Pirre- pakisia (tarinankertoja)
Synnyin pohjois-karjalassa kaimani muotoilemana.
Laatikkoon osasina pantiin ja matkasin tänne etelä-pohjaanmaalle.
Otti Sirkkis käsiinsä ja teki monta aikaa töitä osasien kanssa.
Hioi, pohjusti, maalasi monen kerroksen verran.
Loi ilmeen kasvoille ja katseen silmiini ja kaiken suojasi mehiläisvahalla.
Hellästi kiilloitti vahaa pyöritellen ja kummasteli, kuka se sie olet??

Monta tuumaushetkeä mietti millainen tukka ja minkä värinen.
Aina jokin vain sanoi, ei hyvä, siispä mietteitä vielä tarvittiin....
Sitten hän  väitti minun vinkanneen jotta ei perusjuttu.
Niin syntyi mohairista pehko pirteän pörröinen ja niin pehmoinen.
Leikattiin ja muotoiltiin kuin kampaajalla konsanaan.
Kuin salamana nauratti meitä ja peilistä katsoin minä Pirre.


Vartalon sain soman pienen ja sipsakan, pienihän olen n.30 cm pitkä.
Suuren laatikon kaivoi Sirkkis esille ja kankaita monenlaisia ja mitä värejä.
Puhisi ja pähkäili miten Pirre puetaan ja missä parhaiten viihtyisi.
Alusasu tehtiin 50-luvun vanhasta kerraston paidasta ja on ihanan rosa.
Koristeltiin pitsein somaksi ja ihanan lämpöinen on asuni.
Käsin kudotut vaaleanpunaiset villasukat jalloissa ovat kuin töppöset parhaat.
Villakankaasta hame ja suloisesta nappikankaasta pusero.
Halusin kauniit kukkanapit kuin koruiksi tuohon etumukseen.
Esiliina on kauniista käsinkirjotusta liinasta, yksi pieni nurkka vain.

Laittoi minut etehensä seisomaan katseli ja kutkisteli ja välillä vähän hymyiliki.
Kysyin varovasti: joko minä ihan valmis olen?
Kyllä minusta alkaa siltä tuntua vai olisiko jotain toiveita vielä?
Mutisin... jotta jotain taskua haluaisin jossa aarteita voisin säilyttää.
Ei sinulle taskut sovi, mutta kolmesta laukusta saat valita.
Tämänhän mie halusin, kameralaukun oikeasta nahasta ja kansi poistettiin.
Sirkkis laittoi sinne jouluna tuon tontun jotta olisi yksi aarre valmiina.

Näin syntyi Pirre-pakisia , persoonallinen ja vähän erilainen on luonteeltaankin.
Te jotka muistatte loppukesällä nukkeja maalatessani ja kerroin niiden työvaiheista.
Pirrekin syntyi siinä ryppäässä.

Joulun jälkeen Loppiainen ja alkaa 'härkäviikot ja kuivat reikäleivät'
Mukavaa viikonloppua.





tiistai 1. tammikuuta 2013

1.1.2013


Onnellista ja hyvänmielen vuotta 2013

Olkaamme hyviä niille jotka apua tarvitsee, empaattisuus ei riitä vain.

Älä pelkää näyttää tunteitasi, sillä padottutunne on pahaksi.

Jaa omia voimiasi hyvänpuolesta aina kun on mahdollista.

Teot puhuvat sinusta eniten niin hyvässä kuin pahassa.

Jaettu ilo on moninkertaisesti parasta iloa.

Älä tuomitse ketään jos et ole tuomarina oikeudessa.

Auta sitäkin josta et pidä, sillä siitä on sinulle sydämeniloa koko vuodeksi.

Toivon sinulle hyvää aina ♥



Mukavaa kevättä ystävät.

Heippa pitkästä aikaan , en ole saanut mitään erityistä aikaseksi ja tuntui jottei löydy kirjoitettavaa. Nyt tulin toivottamaan Hyvää...