tiistai 28. helmikuuta 2012

Posliinia vaihteeksi


Aivoni aatteli 
kopassa korkeassa
monen moisia posliineja on.
Mietteissäni aattelin josko
 vain enkö esitävi näitä
tekeleitäni monenmoisia sutihommiani.
Posliinin pinnalle maalaamiani kuvajaisia.
Päivään tähän kalevalaisen 
koreita kuvia posliinin.


Kirpakka on hedelmä tää
vaan sen mehu oivallisen tervehdyttävää.
Sitruunaisen kirpakkuus ja sen valkeet kukat
sulostuttaa päivää.

Ulkona lunta tupruttaa
tuuli nurkissa vonkuu.
Siksi on hyvä päivä tää istua tuvan lämmössä
Antaa ajatusten kulkea 
miettehien matkata maitten taa.


Posliinia on tämäkin pienoinen nukke-neito,
punapäinen pirtsakka *pimatsu'  Ann-Mari.

Minulla  harrastuksia monenmoisia ,
vaan ei yhtään ylitse muiden.
Aina riittää tekemisen iloa 
aikaan saaminen omin käsin osaamista,
 suo se minulle onnistumisen riemua.

Minä vakaa nainen pohjanmaan lakeudelta
suolsin sinulle sanoja hengessä kalevalanpäivän.
Kansanperinne on voimavaramme aikoina globaalin.
Hyvä muistaa mitkä ovat perimämme ja mitä
kaikkea olemme saavuttaneet.
Hyvää viikkoa kaikille ja kiitos muistamisista.

perjantai 24. helmikuuta 2012

Hassu hattujuttu.


Tämän talven aikana olen ollut innoissani noiden talvisten hattujen tekemisestä.
Ensin tuunasin ja neuloin sen ostohatun minulle mieleiseksi.
Tykkään siitä on lämmin ja rento pitää ja persoonallinen.
Sitten ostin langat joista kudoin hatun, mallin löysin jostain kirjaston lehdestä.
Se hattu on tuo ämpärin kokoinen kuvassa.
Tein kaiken ohjeen mukaan ja huovutin pesukoneessa kahteen kertaan.
Todella järkyttävän iso mutta löysin sille uuden käytön, neulottukori.
Aikoinaan Ninuskan-blogista löysin tuon ruusun mallin .
Olen niitä virkannut tosin pienenä normikokoisena.
Nyt tuohon hattu-koriin tein suuren kämmenen koikoisen ruusun.

Sitten kauppaan hakemaan uutta lankaa ja aloin kutomaan hattua.
Silmukoita vähensin yksi-kolmasosan ja vaihdoin puikot numeroa pienemmiksi.
Kutoessa tuntui olevan sopivan kokoinen ja tein valmiiksi.
Neulos pesukoneeseen ja yllätys vieläkin oli liian iso.
Onneksi vähän muotoilin neulahuovuttaen ja sain siitä hyvän kokoisen,
 ja annoin sen lahjaksi jolle koko oli hyvä.
Nyt luovuin yrityksestä ,että saisin sopivan itselleni.
Olen aika pienipäinen  ja jos ensi talveksi löytyy sopiva mallinen 
sekä kokoinen niin yritän uudestaan.

Nyt on taas muut tekemiset päälinmäisenä, nukkekurssilla aloitin.
Kotona teen rästiin jääneitä nukkeja valmiiksi.
Muutama jolta vaatetus on vajaa niitäkin olen ommellut pikku hiljaan.



Posliininmaalausta olen tehnyt tosi vähän tänä lukukautena.
Vain niin sanottuja mallitöitä oppilaille maalasin.
Äiti- lapsi aiheinen on yksi tämän kevään maalauksista.
Omani annan lahjaksi uudelle nuorelle äidille.

Mukavaa viikonloppua kaikille ja hyviä loma-ilmoja myös.
Nyt kaikki hankia hiihtämään ja nauttimaan kauniista talvesta.
Kiitos kommenteista ja käynneistä.


perjantai 17. helmikuuta 2012

Kierrätystaidetta Pokissa.


Terveisiä jälleen huippu-ihanasta kierrätysnäyttelystä Peräseinäjoelta
Kulttuurikeskus Pokki'sta. ( entinen osuuskauppa )
Esillä oli persoonallisia Liisa Kuoppala'n taideteoksia kierrätysmateriaaleista.
Uskomattomalla kärsivällisyydellä olivat esim. nuo kymmenet napit ommeltu,
yläkuvassa oleviin kangaskäsineihin ja työn nimi on 'Juhlan aika'.
Jokainen koristelu muodosti kauniin ja hauskoja kuvioita.
Todellinen luova taiteilija osaa käyttää rohkeasti ja 
yllättäviäkin materiaaleja kirrätystöissään.


Nämä kypärä-kollasit ovat tehty viinipullonkorkeista, hauskoja.
Tuokin työ on minusta tosi hauska oivallus ja sopii helposti kotiin koristeeksi.
Minullekin tuli halu kokeilla tuommoista koska olen korkkeja keräillyt huvikseni.


Voi tässä on minun unelmapitsejä monta.
Tämä on 'Impi'.
Kauniisti sommiteltuja vanhoja pitsejä kuin juhlamekko seinällä.


Tämä oli pakko kuvata, koska luin taannoin, vitsin  miesten 'käsityölehdistä' ;)
Tämä työ on paremminki miesten unelmia, 'Eeva'.
Siinä on naisten korsetteja, nahkaa ja silkkiunelmaa.
Alaosan vyöt markkeeraa ehkä sukkanauhojja.
Ne ovat vyönsoljista tehtyjä ja on tosi kiva oivallus.


Hattutukki oli saanut vispilät aivonystyröiksi, 'Ajatuksia 'antamaan.
Tuokin oli tosi villi ja esimerkki siitä mistä kaikesta voi tehdä taidetta.
Tuossa näyttelyssä oli tekijä mielestäni hurjan hyvin oivaltanut kierrätysaiheen.
Materiaaleja ja niistä toteutettuja töitä oli paljon ja silmän iloksi meille. 
Ennenkaikkea näyttely herätti ajatuksen , jotta kaikkea ei tarvitse hävittää,
vaan voi uusio käyttää. 
Näyttely antoi ideaa lasten askarteluun ja aikuisten toki myös.
Ei tarvitse olla hieno vaan oivallus on tärkeintä.

Tälläinen kurkistus tänään ja nauttikaa kierrätyksen ilosta.
Kiitos kaikille kävijöille ja mukavaa viikonloppua.

keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Lahjaksi saatu


Marleenalta sain tämän.
Hänen blogi on ' Arkea, juhlaa ja unelmia
Pitäisi jakaa viidelle jolla on alle 200 lukijaa.
Jaan tämän
Heleenalle Varttahilla
Nalleja ympärillä
Sirkan blogi
Hanen huusholli
Tilkkua ,Tildaa ja kissanpäiviä



maanantai 13. helmikuuta 2012

Ystävänpäivää sinulle.


Sanoja pieniä sinulle kirjoitan ja samalla kiitän kun vierailet sivullani 
sekä kommentti viesteistä kiitos, niistä mieliala kohenee.
Hauskaa on nähdä kuinka moni täällä vierailee.
Aina kun kirjoittaa jotain niin ajattelen pessimistinä,
jotta haluaako kukaan lukea .
Yllätyksekseni näen jotta n. viisikymmentä  käviää päivässä on.
Sanon vain ihanaa :D


Tänään sanoja sinulle blogi-ystävät.

Elämä on kaunis,
elämä on juhlaa.
Tänään toivotan ison halin kera
ystävänpäivää.
Sinulle toivotan myös arjen iloa monenlaista.
Olkoon arkikin juhlaa vaikka se joskun olisi toisin.

Hymyillään  toivoo Sirkkis




perjantai 10. helmikuuta 2012

Arpajaiset

Taito-lehti järjestää kampanja arpajaiset.  Palkinnot ovat hyvät ja taito-lehti arpaa.
Lahjakortti arvo 100€
Titityyhyn 50 €
Villavyyhtiin 50€
Arvonta voimassa 2.3.-12 asti     Ilmoittaudu osoitteessa toimitus@taito.fi      kerro yhteystietosi
 Minä sain tiedon  ullakon aarteet- kätköistä käyttöö. blogista
Jos nyt tilaat tuon lehden saat 6kk/3kpl hinta nyt 20€  (norm. 27€)
Osallistut 1 arvalla, jos ilmoitat tämän blogissasi tai FB saat 10 arpaa kun mainitset mistä sait tietosi tästä
Tutustu lehteen  http://www.taito.fi/some

torstai 9. helmikuuta 2012

Nukkekodin pariskunta.


Me olemme Viola ja Ensio Tuomenoksa.
Olemme tänään ensikerran näin juhlavasti teitä vastaanottamassa vieraiksemme.
Ensio tokaisi jotta tuo Viola on ollut jo toisella blogilla esillä.
Nyt kun Ension räätäli sai tämän kostyymini valmiiksi 
arvelimme jotta olisi mukava tavata näin koreena.

Olemme tavallinen mummo ja vaari, siis eläkeläisiä jo.
Meille tuli sattumoisin myös lapsenlapset kylään  joten hekin pääsivät juhlaan.
Tuo meidän karjalainen mummu on lastenhoitajana joten voimme nauttia juhlastamme todella.

Meillä on perheenjäseniä muitakin, katsotaan koska sattuvat mukaan kun kuvia otetaan.
Nuorilla on niin työelämän kiireitä, että käväisyt tuomassa  lähinnä näitä lapsenlapsien hoitoa.
Meillä on kumminki mukavaa kun olemme kelvollisia tähän isovanhempien osaan.
Kaikilla ei ole näin hyvin, olen kuullut jotta kaikki eivät saa hoitaa lastenlapsiaan.



Varmasti tulemme toistenki luoksenne ja ehkä kotikin on soveliasta esitellä.
Nukkekoti pariskunnan olen itse tehnyt vaatettanut ja maalannut.
Mummun ostin aikoinaan Tillikalta ja vaatetin sen feresillä .
Molemmat pienet lapset ovat keräilemiäni ihanuuksia.

Ystävättäreni postikortti oli ihanan naurun paikka.
"VANHANA tietää mikä on todella tärkeää.
Vielä kun muistaisi mikä......"
Hyvää viikonloppua ja ensi tiistai on ystävänpäivä.
Siis ystävyydellä teille kaikille.



sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Fanny ja Alexander


Hyisevän kylmässä pakkas-säässä teimme matkan linjaautossa
Seinäjoen kaupunginteatteriin.
Menimme katsomaan Ingmar Bergman'in kirjoittamaa
Fanny ja Alexander

Mukava elämys nähdä tuo esitys teatterissa,
niin erilainen kokonaisuus kun olin nähnyt aiemmin elokuvana.
Sanoisin minulle oli ihana teatterinautinto varmasti myös monelle matkakumppanille.

Tuolla Seinäjoen teatterissa on tosi hyviä laulajia, muistelen 
upeaa Laura Jurkkaa ja hänen ääntään kaipauksella.
Hän jäi noin vuosi sitten eläkkeelle.
Talo on edelleenki tosi hyviä näyttelijöitä täynnä.
Helena Ekdahl'in rooliin oli vierailijana saatu Ritva Oksanen ( ei laulanut)
Hän oli tosi vaikuttavan hillityn oloinen upea isoäiti.

Monelle on näytelmän sisältö tuttu jo vuosien takaa.
Siinä on vallaton hiukkasen tramaattinen teatterisuku.
Näytelmän sisällä on teatteri ja esitykset sen ajan vaikeudet 1900 luvun alkuvuosilta.
Perhe on hyvin voimakkaasti toisiinsa sidonnaisia ja pitävät yhtä.
Monenlaiset traditiot sitovat heitä ja samalla isoäiti jotenki piti naruista kiinni (raha).
Vanhin poika kuoli ja jäi leski ja kaksi lasta, siitä alkaa näytelmän
julma suorastaan raakalaismainen lasten ja heidän äidin kohtalo.
Leski nai piispan jonka itsekkyys ja manipulointi sokaisi kaikki.
Tilanne heidän elämässään muuttui suruksi ja tuskasi.
Vain ihme voisi tuoda pelastuksen.

Lavastus esityksessä oli upeasti toteutettu ja mielenkiintoinen.
Yllättävän paljon oli katsottavaa koko kulissien osalta niin upeaa se oli.
Vaatteet olivat ihania ja jotenki tietysti minua kiinnostavia kokonaisuuksia.


Valokuva Samuli Paulaharju: 1913. Ii, Pohjanmaa
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston kokoelmista .

Tuon vanhan kuvan katsominen on nykyihmisille vieras.
Minusta niin suloinen ja sopii hyvin esitteen loppuun.

Näin teatterista kirjoittelin vaalipäivänä.
Ulkona kylmää paljon lunta mutta kotona lämmintä.
Hyvää alkavaa viikkoa ja älkää kylmettykö.

keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Kaunista päivää


Tämä on minulle rakkaasta taulusta kuva, rahallisesti ei arvokas.
Sitä arvokkaampi on muistona oma mummula ja tuo taulu seinällä siellä.
Pikkutytöstä asti katselin tuota kuvaa ja koin siinä jotain lämpöä ja rauhaa.
Siinä nainen ompelee ja istuu rappusilla on kesä.
Uskomattoman upea villiviiniköynnös koristaa talon seinustaa ja ikkuna on auki.
Silloinkin oli melkein aina kesä kun olin käymässä mummulassa.
Nyt tuo ihana taulu on ollut kauan minun seinällä ja nautin siitä yhä.

Tuo ihana Hilda-mummu oli lämmin sydäminen ja aina rakastava.
Hän oli ammatiltaan myös ompelija sekä maatalon emäntä.
Hän ompeli meille tytöille kauniita mekkoja ja pieni ollessani myös essuja.

Äitini harrasti myös vaatteiden ompelua sekä neulomista.
Sisarenikin osasi ommella vaan minä en, mutta neuloa ja virkata osasin.
Tuolla äidin suvussa on nuo ompeliantaidot olleet monella naisella.
Kun aika kului ja elämäni vaudikkaat työvuodet helpotti.
Oli aikaa harrastaa neulomista sekä virkkuuta paljon.

Vuodesta 2003 alkaen olen minäkin oppinut ompelemaan pieniä asioita.
Silloin menin nukkekurssille ja opettaja sanoi jotta on osattava ommella.
Voi maailman kamaluus ,että osasikin olla vaikeaa.
Minä opin ja nyt nautin pienien pistojen ompelusta paljon.
Pian alkaa tämän vuoden nukkekurssi ja eikun mukaan vaan.
Minulla on työn alle tulossa  paperimassa nukke ja ehkä pieni posliini daami.



Tässä kauniin ja aurinkoisen päivän kuva ikkunastamme otettuna.
Kuuraiset puut ovat upeita kun aurinko niissä hohtaa ja hangilla kiteet kuin timantteja.
Pakkasta meillä 19 * vaan myös sininen kirkas taivas.
Näin muistelin aikoja taulun takaa ja mieleni on niin onnellinen,
kauniita muistoja  joista voin nauttia yhäti.
Hyvää viikkoa ja varokaa kylmettymistä ja pukekaa paljon päälle mämmintä.

Mukavaa kevättä ystävät.

Heippa pitkästä aikaan , en ole saanut mitään erityistä aikaseksi ja tuntui jottei löydy kirjoitettavaa. Nyt tulin toivottamaan Hyvää...