torstai 23. kesäkuuta 2011

Keskikesän juhlaa


Tähän aikaan kesästä on vuoden valoisin ja samalla kesän kaunein aika. 
Vain sateet ovat tosi paljon kaikkia kiusannut. Sää on ollut uskomattoman koleaa.
Nyt uskon ja toivan, että lämpimät tulee ja saamme nauttia ulkona olosta.
Juhannus on se aika jolloin useimmat lähtee mökille ja aloittavat lomansa.

Juhannuksena tehtiin entisaikoina taikoja joilla mitattiin ja ennustettiin tulevan vuoden asioita.
Kuljettiin pelloilla pellava- "hursti" olkapäillä, ettei tulisi hallaa ja katoa sadolle.
Laitettiin leiliin maitoa ja vettä ja katseltiin navettaan ja pirskotettiin sinne toivossa, että maitoa tulisi .
Lehmille laitettiin heiniä sarviin jotta ruokaa niille riittäisi.
Nuoret neidot menivät juhannusyönä alasti viljapeltoon jotta tulisi sulhoja .
Vanhemmat  istuivat lähteellä ja pesivät jalkojaan, ettei vilu talvella tullut.

Saunaassa oli taikoja paljon . Nuoret neidot juoksi myötäpäivään saunanympäri.
Hyvän anopin toivossa ja toisin päin pahan poistemiseksi.
Uudella vastalla kylpivät ja ulos tullessaan heittivät vastan saunan katolle ja 
sieltä sulho tuli mihin vastan kaula näytti.
Illan pimetessä kuljettiin niityillä ja kerättiin 7 erilaista kukkaa kimpuksi.
Yöksi pantiin tyynyn alle ja sulhoja toivottiin.
Juhannustaikoja on valtavasti ja aina toivottiin hyvää että, Luoja olisi suotuisa antimissaan.


Tämä on minun anoppila tuolla Kainuussa ja se kertokoon suven hetkistä kauniista.

Nyky maailman meno on rajua noihin entisajan tapoihin verraten. 
Kaupassa sen jo näkee millaisia juhlia on tulossa. Ei siinä taikoja tehdä.

Tähän päivään sopii yksi ennuste.
Tosi mies lähti kesken juhlien soutelemaan.
Nousi veneessä seisomaan ja aukasi sepaluksen. 
Katsoi rannalle ja näki siellä leskensä.
Tuo on liian usein tositarina.
Noin en toivo kenellekkään käyvän, siis juhlimiseenki malttia.

Yläkuvan punostyö on kiinalainen onnenkoru joka meillä on seinällä.
Kaksi kalaa on onnentuoja kotiin.
Punainen korostaa rakkauden läsnäoloa. Tupsuissa on onnensiepparit.

Toivotan kaikille mukavaa juhannusta.

lauantai 18. kesäkuuta 2011

Kesä teatteria


Kätkänjoen kesäteatteri esittää, hellehikihupailun " Suutarin tyttären pihassa ". 
Kirjoittanut Reino Helismaa , Ohjannut Lauri Pihlainen.
Voi, että meillä oli hauskaa. Tuo Kätkänjoen kesäinen näytelmä oli tosi hauska ja naurattava.
Pitkästä aikaan sai nauraa koko sydämestään ja tuntea hulvatonta kesäfiilistä.

Näytelmä oli suorastaan farssinomaisin piirtein höystetty. Kertomus suutarista, tyttärestä, oppipojasta ja tietysti Skotti turistin tölväilyistä. Kun huomioi, että kaikki näyttelijät ovat amatöörejä tulos on uskottavan hyvä. Mahtavia rooli suorituksia teki suutari ( Terho Hakojärvi) todella hipoi jo ammattilaisen otetta. Niin lupsakasti ja pohjalaisen jörrin ottein roolihahmo kulki, että kyllä papukaijamerkin paikka on. 
Toinen suuren kiitoksen arvoinen esitys oli  Sandy Oyester MC Oyester ( Pentti Mäkynen), uskomaton mies.
Viime vuonna hän nauratti kuoliaaksi puhelinmiehen roolissa. Vaan nyt hän oli Skotti ja ei sanoin voi ketoa kuinka hauskamies on kyseessä. Kun näkee arkisen jokapäiväisen olemuksen, mietin mistä tuo mies on oikeesti tehty ? Hänen luomansa tyyppi on jotenki naurettavuuden huippu niin nytkin, silti hyvää työskentelyä.


En halua unhoittaa ketään vaan kokonaispanos oli nappijuttu. Mainittakoon vielä Mummo ( Anneli Palolampi), 
kesävieras Hillevi  ja talollinen Kölvi olivat tosi hyviä suorituksia myös.
Kiitan ja kumarran tuon kyläseuran työstä. Todella ihanaa kun koko talvi harjoitellaan ja sitten kesällä suodaan meille ihana tuokio kesäteatterin maailmasta nautinnolla.
Tuolla Kätkänjoella todella osataan ja se rohkeus millä heittäydytään mahtaviin suorituksiin.
Yleensä pohjalainen mies vain murisee ja tekee mitä eukko sanoo vaan nurkantakana murisee isoin kirjaimin.
Kaikille näytelmän miehille isooo hatunnosto.

Näin meni ihana iltamme ja vielä sen jälkeen menimme kylään sukulaiseni luo. Ihanaa oli monessa merkityksessä ja odotan jo seuraavaa kertaa.

Jälleen kiitän kaikkia vierailijoita ja kiitos kun jätette viestejä .Viiden tuhannen käviän vierailu täyttyy kohta ja ajattelin palkita sen henkilön jollain kivalla jutulla. vielä odottelemme ja lähempänä kerron miten osallistut.
Hyvää viikkoa kaikille :)

maanantai 13. kesäkuuta 2011

Olenko jo Muumiutunut ?


Arvotan hyvin paljon Tove Janssonin taitoa vain muutamin vedoin luoda nuo mainiot Muumit. Tarinat joihin kuvitus kuuluu on kasvattava ja sillä on aina opetus tarkoitus.
Minä en ole erityisesti mikään Muumi-fani, mutta kaupassa näin tämän ja totesin, tuon minä haluaisin.
Jotenki se on juuri kuin minä jolla on harakan mieli ja romanttisia  ajatuksia. Värikin jotenki natsaa nyt minun sielunmaisemaan. Olenhan tosi tätisininen mutta nyt menisi tuo vanhanrosan sävykin. Kesä tekee jotenkin hömpäksi kait.


Kysyin ukko-kullalta mikä hänestä olisi kiva ja hän piti tästä. Tuo on kuva jossa oli aikoinaan teksti,    kukahan lohduttaisi Nyytiä.  Tykkäsin myös siitä vaan on se jotenki arkisempi minulle.

Entisaikaan eli kauan sitten luin sarjakuvia Muumeista. Kävin Lillanissa katsomassa kun Pöystit esittivät Muumeja ja mukana oli ihana Elina Salo. Siitä on siis kauan aikaa. Koko Muumius jotenki jäi taakse ja unhoittui. Yht'äkkiä taas tuli uusi nousukausi ja lapsista Muumit olivat tosi ihania. Aloin syrjäsilmin katselemaan, että onko ne nyt niin ihania. Hesarikin julkaisi Muumi-sarjista ja aloin sitä lukemaan. Jokin sai taas mielenkiinnon ja olen hämmästynyt kun tykästyin. Siksi varmasti nämä uudetkin astiat ovat mieleeni ja samoin se mustavalkea astiasto Muumeista.

On meidän kotimme ovella ollut tuo pieni Muumitaulu n. 30 vuotta. Saimme sen aikoinaan ystäviltämme lahjaksi ja siitä asti on ollut ovikoriste. Sopii meille jotenki ja kertokoon, että täällä asumme.
Tuo posliinikello on Kansallis pankin jokin lahja. Siinä sen viehätys, kellolla voi soittaa ja tosi kaunis väri, koboltti ja kupari. Onhan se myös historiallinen, ei ole Kansallis pankkia olemassakaan.

Näi jutustin sateen raikkaassa päivässä. Kiitos sinulle joka viestin jätit ja kiitos kaikille jotka sivuilla käy.
Toivotan mukavaa viikonalkua


keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

Suven suloisuutta


Tule hyvä kakku ja tuleehan se. Viime vuonna jo keksin istutelle kasveja vanhoihin kakku- ja piirakka vuokiin. Osa talvehti hyvin ja osa upahti ja nyt minulla on vain tämä "piirakka". Muut tuli annettua eteenpäin. 
Olisi vielä hyvä kakkurengas vaan nyt säästän sen johonki myöhempää tarkoitusta varten.
Tälläiset istutukset ovat helppoja hoitaa ja ovat kiitollisia laiskalle.


Viime vuonna istutin tuon alppikärhön isoon ruukkuun, yhtään kukkaa se ei tehnyt.
Tänä keväänä luin sille madonluvut ja sanoin heittäväni koko roskan pois.
Kylmien ilmojen vuoksi nuo kukkahommat siirtyi ja kun aika tuli.
Oli kärho täynnä uusia alkuja, enkä raaskinut koskea siihen.
Nyt hän palkitsi minut ja tekee kukkia. Ensimmäisistä otettiin kuvat ja näin söpö on.

Kyllä kesä on ihana, mutta voi noita iniseviä hyttysiä. Meillä tuntuu olevan tuossa ulkoovella pataljoona valmiina hyökkäykseen kun ovea raottaa. Onneksi vielä on selvinnyt pienin vaurioin mutta voiteet ovat esillä jos tulee kipeeksi iho.
Tänään on myös tuolla meidän taivaalla järisyttävä meteli. Kauhavan lennostolla on ilmasota harjoitukset. Vähän väliä lentää jätti suuria helikoptereita ja jyrinä valtava. Toisaaltaan ihan mukava katsella kun noin suuria hekoja en olekkaan usein nähnyt. Siis ohjelmaa on ja ei tarvi kuin istua terassilla.
Toinen jyrisiä on tänään huoltomiehen ruohonleikkuukone. Vaan tulee niin siistiksi pihapiirimme.

Nauttikaa kesästä ja kiitos käynnistä ja kommenteista.


perjantai 3. kesäkuuta 2011

Kesäkuu toi kukki pihaani

Tänään kauniin päivän innostamana, laitoimme pihalle ukko-kullan kanssa kesäisiä kukkia. 
Tämä on meidän pihasta , jossa on kivistä tehty kukkapenkki ja siihen laitoimme rukuissa kukkia.
Minä laittaisin enemmänki kivisiä pihoja vaan ei sovi tälläiseen maalaiskaupunki rivitaloon.
Etualalla on minun ihana yorkki-poikapatsas. Se on muistona ajoista kun koiruutemme vielä elivät.
Minulla on keräilynä ollyt kaikenlaiset yorkki asiat ja erityisesti postikortit.
Puinen siili ovensuussa ja puutarhatonttu 80-luvulta ovat vanhan kotimme peruja.

Tämä on terassin puolelta , ihanan värisiä pelargonioita laitoin.
Iso lumpeenkukka on omatekemässäni saviruukussa jossa pikku Myy vahtii kukkaansa.

Ihanan näköistä tuli jahka vielä kasvavat niin sitten se kasvien runsaus tekee sen kesän tunteen.
 Onneksi ovat lupailleet lämpöistä vaikka jonkin verran sadekuuroja.

Olen tässä viettänyt vähän sellaista laiskaa aikaa, jotenki se näyttelyn pystytys vein kaikki voimat.
Piti muistaa sata asiaa koska halusin kaiken juuri minun näköisen jäljen näkyvän.
Nyt olen tässä vain huokaissut ja tehnyt ihan erijuttuja, ettei tulisi paineita.
Kävijöitä on ollut mukavasti ja lapsia aika paljon.
Olin taas kertomassa yhden koulun lapsille nukeista ja tarinoita niistä.
Tänään yksi isä kaupassa kertoi, että heidän poika oli kovasti innostuneesti kertonut mitä kaikkea oli nukeistani kuullut näyttelyssä.
Mieleni tuli hyväksi koska oli kysymyksessa 7 vuotias poika.
Tytöt ne tykkää ja kertovat minulle omista nukeistaan ja se vasta ihanaa on.
Näyttelyn myötä olen saanut taas uudenlaisia näkökulmia lasten ajatuksiin.
Täällä maalla ovat nuo ala-aste ikäiset vielä lapsia, eikä jo varhaiskypsiä koviksia.

Toivotan sinulle mukavaa kesäkuun alkua ja kiitän kun kirjoitit viestin minulle.



Nyt alkaa blogitauko .

Voi te kaikki ihanat blogi ystäväni ♥ Joudun nyt toistaisesti pitämään taukoa täältä. Olen sairastanut keuhkokuumeen ja se romahdut...